Hallituksen muunneltu totuus Suomen taloudesta

Harvat enää muistavat, että edellinen hallitus viimeisellä budjetillaan jätti Suomen 4,7 miljardia alijäämäiseksi vuonna 2015. Vaalit voittaneet puolueet lupasivat pistää Suomen kuntoon. Velkaantumien kiihtyi heti 2016 nykyisen hallituksen ensimmäisenä budjettivuotena, jolloin velkaa otettiin 5,6 miljardia. Myyntitulojen uudelleen jaksottuessa ensi vuodelle velkaantumien tästä kiihtyy. Nyt julkistettu 2017 budjetti on 5,5 miljardia alijäämäinen ja ennustettu vuoden 2018 budjettikin 4,9 miljardia ylittää vuoden 2015 alijäämän. Vasta vuonna 2019 ennusteen mukaan tämä 4,7 alijäämä alittuu. Pääministerin kalvot budjettiriihi-infossa loppuvatkin erikoiseen tilanteeseen, että vuonna 2020 budjetti on 3,3 miljardia alijäämäinen, mutta 2021 tasapainossa jollain ihmeen kaupalla. Nyt tänään 15.9. VM:n budjetti-infossa finanssineuvos kertoi toista tarinaa. Julkinen talous lukkiintuu rakenteelliseksi alijäämäksi, eikä mitään uusia päätöksiä ei ole tehty joilla hallituksen tavoite vuoden 2021 budjettitasapaino voitaisiin saavuttaa.

HS 11.9. paljasti hallituksen jaksottaneen valtion omaisuuden myyntituloja lähes puolen miljardin edestä, jotta ensi vuoden budjetin alijäämää saadaan kaunisteltua ja menoja tosiasiallisesti lisättyä. Tällaisen suhmuroinnin keskellä on hyvin vaikea uskoa, että talouden koko kuva olisi kääntymässä kohti vähemmän velkaista tulevaisuutta.

Pääministeri kehui budjetin julkistustilanteessa, että menojen kasvu on nyt saatu taittumaan. Tämä tuntuu varsin erikoiselta puheelta, kun menot ovat kahdessa vuodessa 2015 – 2017 kasvaneet 1,5 miljardilla eurolla. Pääministerin kalvoissa menot kasvavat edelleen vuonna 2018. Hallitusohjelmassa sanotaan, että hallitus sitoutuu menosääntönä siihen, että valtion kehysmenot ovat v. 2019 1,2 mrd. euroa pienemmät kuin 2.4.2015 päätetyssä valtiontalouden kehyksessä. Julkisen talouden suunnitelmassa jo keväällä 2016 todettiin että kehysmenot kasvavat 0,5—0,7 mrd hallitusohjelmaan nähden. Tämä johtuu siitä, ettei hallitusohjelmassa päätettyjä säästöjä ole toteutettu. Kehysmenot siis vain kasvavat.

Kilpailukykysopimus sitoo hallituksen kädet loppuhallituskaudeksi. Hallitus lupaa, että tekee 500 miljoonan veroalennukset, jotka kustannetaan velkarahalla. Eikä sen jälkeen vie eteenpäin pakkolakeja, lisäsäästöjä ja veronkorotuksia. Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus on vain väliaikainen kahden vuoden toimenpide. Ne palautuvat ennalleen jo vuonna 2020. Työmarkkinoita uudistavat toimenpiteet haudataan kolmikantaiseen työryhmään, minkä tulos on arvattavissa. Työllisyystoimet olivat nyt tässä. Uusia säästöjä voidaan yrittää viedä liittojen valvovan silmän ohitse eduskuntaan, mutta paljastuessaan ne voivat kaataa kilpailukykysopimuksen. Ainoa asia mitä voidaan tehdä, on kulutus – ja kiinteistöverojen nostaminen vuosittain, mistä kärsivät vähävaraiset eniten.

Jos hallituskausien paremmuutta vertaillaan lukujen valossa, niin hallituskaudella 2011 – 2015 valtiontalous parantui 8,3 miljardia alijäämäisestä 4,7 miljardia alijäämäiseksi. Kataisen-Stubbin historian huonoimmaksi haukutun hallituskauden aikana pystyttiin lähes puolittamaan edelliseltä kaudelta peritty alijäämä. Tällä hallituksella Suomen saaminen siihen kuntoon mihin edellinen hallitus sen jätti kestää koko vaalikauden. Toinen ero edellisen hallituksen ja tämän hallituksen välillä on se, että edellinen nosti sadalla eurolla perusturvaa ja tämä nykyinen leikkaa 0,85%, eli indeksien kanssa 5 % pudotus perusturvaan vuodelle 2019.

Nykyinen hallitus on parempi markkinoimaan toimintaansa kuin edellinen, joka riiteli julkisesti kaikesta ja pystyi itse lokaamaan hyvät saavutuksensa kansan silmissä. Tämän hallituksen tiedotustilaisuudet ja kalvosarjat näyttävät aivan liian hyviltä ollakseen totta.

Pahinta nykyisellä hallituksella on sen, että VM:n virkamiehet puhuvat aivan toista tarinaa julkisentalouden rakenteellisesta alijäämästä. Pääministeri vakuuttelee vajeiden pienenevän suunnitelman mukaan. Kumpi on oikeassa? Kumpi puhuu muunneltua totuutta?

 

Asmo Maanselkä, KD Puoluesihteeri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s