Pienyrittäjien oikeusvarmuus kasvun tärkein edellytys

Oikeusvarmuus tarkoittaa luottamusta siihen, että valtiossa ylläpidetään oikeutta, että tuomioistuimet tekevät ratkaisunsa lakeja ja kansan oikeuskäsitystä noudattaen sekä että oikeudellisia ratkaisuja voidaan ennalta arvioida. Oikeusvarmuuden käsitteessä ei ole ensisijaista ratkaistun tapauksen kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus vaan oikeussäännösten selkeys ja yhdenmukainen sovellettavuus. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1999.

Yrittäjien kannalta vuoden 1993 alioikeusuudistus oli kohtalokas, koska silloin oikeuslaitosten kansliahenkilökunta velvoitettiin tekemään lainvoimaisia ”summaarisia” ratkaisuja kymmenien tuhansien yrittäjien saamien velkomishaasteiden pohjalta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on osoittanut tutkimuksissaan menettelyn ongelmat. Keskeisin niistä oli se, että kansliahenkilökunnalta puuttui käsiteltäviin asioihin nähden riittävä lainopillinen ja käytännöllinen perehtyneisyys. Siksi sovellettujen oikeussäännösten selkeys ja yhdenmukaisuus oli kyseenalainen, koska tehtävä oli ko. henkilöille mahdoton. Tässä valtio säästi väärässä asiassa ja lopputuloksena oli länsimaiden pahin  yrittäjäkatastrofi ja tästä johtuva massatyöttömyys, joka jatkuu edelleen, koska on pula hyvistä työnantajista.

Yrittäjyys on kuin kymmenottelua. Siinä oltava riittävän hyvä kaikissa lajeissa. Yrittäjäosaaminen ei synny koulussa tai valmennuskursseilla vaan käytännössä. 1990-luvun lama ja kohtalokkaan heikko yrittäjien oikeusvarmuus tarkoitti sitä, että Suomi menetti valtavan määrän yrittäjäosaamista, jota ei ole voitu korvata millään politiikkatoimilla, vaikka yrittäjyyden edistämiseen eri muodoissa on panostettu  valtavasti julkisia varoja.

Johtopäätös: Olisi syytä käydä systemaattisesti tutkija-virkamies-työryhmällä läpi yrittäjyyden oikeusvarmuuden koetut ja todelliset ongelmakohdat, koska ne ovat suurin yrittäjyyden este. Yrittäjä on aina nettoveronmaksaja ja maksaa suuren osan yhteisestä sosiaaliturvasta, vaikka joutuu tämän lisäksi maksamaan oman sosiaaliturvansa. Yrittäjä ei odota yhteiskunnalta tulonsiirtoja vaan ainoastaan sitä, että häntä koskevat oikeudelliset asiat ratkotaan selkeiden oikeussäännösten pohjalta ja yhdenmukaisesti kaikkien elinkeinoharjoittajien kesken.

Professori Arto Lahti
Euroopan virkaiältään vanhin  yrittäjyysprofessori