”Henkistä kotivaraa” ja materiaaleja etäoppimiseen

Koronavirusepidemiasta tuli pandemia ja tällä viikolla todellakin koitti se päivä, kun valmiuslaki otettiin Suomessa käyttöön ensimmäistä kertaa sitten sotien. Keskiviikosta alkaen lähes kaikki suomalaiset vanhemmat saavat kokeilla kotiopetuksen ihanuutta. Jotkuthan tosin tekevät sitä ihan vapaaehtoisesti. 😊 Nyt on siis hyvä mahdollisuus kokea monenlaista uutta.

Vakavassa tilanteessa voi nähdä myös hyvää. Koko maailmaa on kohdannut tervetullut ravistelu ja ”pakollinen pysähtyminen”. Olemme saaneet muistutuksen elämän ja keskinäisriippuvaisten yhteiskuntiemme haavoittuvuudesta. Mihin asentoon elämä, maailmantalous, työpaikat, politiikka ja moni muu asia asettuu epidemian laannuttua, on yhä arvoitus. Kaikki ei välttämättä suinkaan ole huonommin. Globalisaatio kääntyy ehkä muutaman piirun taaksepäin, ja kriittistä tuotantoa palautetaan lähemmäs kuluttajia, mikä on erittäin tervetullutta kehitystä. Toisaalta paras keino selvitä pandemian kaltaisesta globaalista ilmiöstä, on globaali yhteistyö, argumentoi mm. Yuval Noah Harari.

Epidemia muistuttaa myös kotivaran tärkeydestä. Sen pitäminen on kaikissa oloissa viisautta. Kotivaralistan löydät esimerkiksi Marttojen sivulta.

Henkistä kotivaraa

Entä millaista henkistä ”kotivaraa” sinulta löytyy varastoistasi pitkien koti-iltojen varalle? Nyt voisi olla aikaa lukea kirjoja ja kaivaa lautapelit kaapista. Mutta jos et ole ehtinyt hankkia parempaa luettavaa pahan päivän varalle, niin hyvää ”purkkiruokaa” on onneksi tarjolla runsaasti myös internetissä. Ehkä nyt on aika etsiä parhaat puhe- tai opetustaltioinnit, ne mitkä joskus piti kuunnella, muttei koskaan ollut aikaa. Entä oletko vielä kokeillut äänikirjojen lataamista?

Olisiko nyt kotikaranteenissa vihdoinkin aikaa esim. järjestellä valokuvat tai vaihtaa kukkamullat? Mm. Helsingin sanomat on koonnut hauskan listan lukijoiden ideoita karanteenipäivien ajanvietoksi.  Suomessa tosin on onneksi myös runsaasti tilaa liikkua ulkosalla turvallisesti ja toisille tilaa antaen – senhän me metsäsuomalaiset osaamme.

Monet kulttuurituottajat ovat alkaneet live-striimanneet konsertteja internet-yhteyden kautta ja esimerkiksi useat seurakunnat ovat tätä tehneetkin jo pitkään. Maailmahan on täynnä mahdollisuuksia! Toisia voi myös rohkaista linkillä hyvään musiikkiin tai hauskaan videoon. Ehkä jollakulla yksinäisellä on vielä tylsempää kuin sinulla ja puhelinsoitto piristäisi?

Ilmaisia resursseja

Tässä muutamia aina ajankohtaisia linkkejä netissä ilmaiseksi saataviin resursseihin karanteenipäivän kotivaraksi. Listaa pyritään päivittämään.

YLE Areenan parhaat ohjelmat

Unohda TV ja tietoverkkoja kuormittavat, lähinnä masentavia ohjelmia pursuavat suoratoistopalvelut – radio on tulevaisuuden media! Omia suosikkejani YLE Puheen runsaasta asiaohjelmatarjonnasta ovat mm. Maija Elonheimon toimittama Brysselin Kone, sekä aina yhtä terävän Kalle Haatasen ohjelmasarja. Politiikkaradiota nyt tulee kuunneltua muutenkin liikaa…

Opetustarjontaa

Erityiset sympatiani tänä aikana menevät kyllä lapsiperheille. Kotikoulupäivänä lienee luvallista ottaa kaikki keinot käyttöön ja katsoa myös video-opetuksia. Etäopetusaineistojen lisäksi YLE:n dokumenttiohjelmasarjoista Areenasta löytyy tällä hetkellä mm. erinomaisesti toteutettu Suomi on ruotsalainen -sarja. Kaikilla tosin ei ole toimivaa nettiä, ja jopa ilmankin etäopetuksen järjestäminen olisi mahdollista: onhan YLE:llä käytössä kolme TV- ja seitsemän radiokanavaa… Kaistaa riittää!

Englanninkielisellä puolella tarjontaa on mm. YouTubessa toki monin verroin enemmän. Khan Academy on ilmaisen YouTube -opetuksen pioneeri, joka on saanut monia seuraajia. Palvelusta löytyy 7500 opetusvideota aiheesta kuin aiheesta. Samoin CrashCourse -sarja tarjoaa lyhyitä, napakasti toteutettuja 5 – 15-minuutin kursseja aiheesta kun aiheesta. (Tosin Epic Rap Battles of History on kyllä hauskempi esitys historiasta, jos faktojen kanssa ei ole niin tarkkaa). 😊

Yliopistotason kursseja netistä löytyy englanninkielisenä valtavasti (esim. Applelle saa ITunes University). Yksi lista on koottu esim. FreeCodeCamp -sivustolle.

Lisäksi luentoja eri aiheista löytyy valtavasti ihan vaan googlaamalla. Esim. Helsingin Yliopiston Studia Generaliat on kaikki taltioitu, samoin kuin lukuisia Tiedekulman ym. tilaisuuksia.

Sivistäviä yhteiskunnallisia keskusteluja

YouTube on täynnä myös tasokasta yhteiskunnallista keskustelua. Tubessa loistavat hieman eri hahmot kuin vaikkapa kirjojen maailmassa – joillekin meistä suullinen ja kuvallinen ilmaisu on luontevampaa kuin kirjoittaminen.

Oxford Union -sarja on esimerkki tasokkaasta keskustelusta, mukaan on uskallettu ottaa opiskelijoiden grillattavaksi vaikuttajia ja kiisteltyjäkin hahmoja aina Steve Bannonista Bernie Sandersiin ja Tommy Robinsonista Conan O’Brieniin. Kuuntele ja sivisty. 😉

Areiopagi –podcastissa ja sivulla pohditaan mm. uskonnon ja tieteen rajapintoja.

Vakavasti sairastuneen professori Jordan Petersonin parhaat palat löytyvät ehdottomasti luentokurssitaltioinneista. Omat suosikkini ovat psykologian peruskurssi Personality and its Transformations sekä ristiriitainen Psychological Significance of the Bible. Petersonin kyky olla läsnä tilanteessa ja valtava tietomäärä tekevät luennoista todella eläväisiä. Miksei meillä yliopistossa ollut tällaista?

Uutta tuotantoa on mm. ilmastotutkija, professori Katharine Heyhoe:n tuore podcasti Global Weirding, jossa pohditaan ilmastonmuutosta mm. teologian kannalta.

Ja vielä yhtenä nostona, oikeastaan ainoa henkilö, jonka muistan tarjonneen rationaalisia argumentteja brexitin puolesta, oli brittifilosofi Roger Scruton. Kohtalonomaista on, että Scruton menehtyi 12.1.2020, eli vain muutamaa päivää ennen brexitin toteutumista…  Scrutonin haastatteluja löytyy esim. täältä.

Poliittisluontoisia thinktankkeja, verkkolehtiä ja muuta sensellaista

Yhteistyötahojemme WMCES ja Sallux -nettisivuilta löytyy tasokasta yhteiskunnallista pohdintaa myös kristillisdemokraattisesta näkökulmasta. Samoin Cambridgessa sijaitseva Jubilee Centre on tuottanut laadukasta yhteiskuntateologiaa Britannian kontekstiin jo vuosikymmenet.

State of Europe Forum

Taltiointeja menneiden vuosien State of Europe Forum -tapahtumista löytyy mm. täältä. (Syksyn Helsingin tapahtuman taltioinnit pyritään saamaan eetteriin mahdollisimman pian). Samoin esimerkiksi Jeff Fountainin Weekly Word -blogi avaa kiintoisia näkökulmia Euroopan historiaan.

Korona on vakava sairaus

Koronaviruspandemiassa ei näyttäisi olevan paljoa uutta, jos tuntee historiaa. Muutama asiaan liittyvä fakta vertautuu aika hyvin v. 1918-1919 espanjantautiin, joka riehui maailmassa 1918-1919 ja vaati lopulta noin 30 – 100 miljoonan ihmisen hengen. Maailmansodan juoksuhaudoissa virus mutatoitui ja levisi mm. sotilaiden mukana nopeasti, saavuttaen lopulta Suomenkin peräkylät. Espanjantauti oli vaarallinen myös nuorille, kuten jossain määrin myös korona.

Nykyään meillä on parempi ymmärrys virusten leviämisestä sekä käytettävissä esim. tehohoitoa ja parempia lääkkeitä, vaikkei virukseen olekaan suoraa hoitoa. Tulemme siis yhteiskuntana selviämään tästäkin. Isompi kysymys onkin, mitä epidemian jälkeen?

Maailmantalous on saanut epidemiasta iskun, jonka vaikutuksia kukaan ei vielä osaa täysin arvata. Vaikka pärjäisimme toki vähemmälläkin, tulee kriisi silti satuttamaan monia. Monen elämä voi olla hyvin erilaista epidemian laannuttua. Useat freelance-työntekijät ovat jo joutuneet vaille työtä ja työttömyys tulee koskettamaan vielä monia. Köyhimpiä katastrofit yleensä satuttavat eniten. Uuden ammatinkin opettelu voi olla monen edessä. Kestääkö identiteettisi myös työttömyyden ja uuden uran etsinnän?

Kaikki pandemian globaalit vaikutukset eivät välttämättä ole edes negatiivisia. Vaikka koronavirusepidemia jäisikin vaikutuksiltaan lieväksi, se on silti meille erittäin tervetullut muistutus sekä ihmisen pienuudesta, että yhteiskuntiemme haavoittuvuudesta. Tällaisten haavoittuvuuksien ja ulkoisten uhkien havainnointi ja minimointi on jokaisen yhteiskunnan perustehtäviä, kenties se tärkein tehtävä.

Mutta ehkä ennen kaikkea epidemia on muistutus elämän prioriteeteista. Mitä hyötyä on sinulle kaikesta omaisuudestasi, johon asetat turvasi, jos sielusi vaaditaan sinulta tänä yönä pois?

Entä mitä alamme taas itse kukin rakentaa, kun epidemia on ohi? Valitettavasti suuri riski on, että unohdamme taas lyhytnäköisyydessämme tämänkin ravistelun vakavan viestin meille…

Tapio Luoma-aho

Kuva: Green Chameleon on Unsplash.com