IoT ja Big Data: Mikä on tärkeää?

Arto Lahti, prof. emer.

Taloudet ovat olleet tietoperusteisia jo yli 5 000 vuotta. Kuten Kenneth Arrow (Arrow, 1962) on havainnut, informaatio taloudellisen hyödykkeenä (economic commodity) on kokemushyödyke (experience good).

Ihminen ei voi ennakolta tietää mikä on tietyn informaatiohyödykkeen kustannus-hyötysuhde, vaan sen tietää vasta, kun on käyttänyt ko. informaatiota. Tämä on Arrowin mukaan ns. informaation paradoksi. Toisaalta mitä enemmän meillä on kokemus- ja tiedetietoa informaation kohteena olevan kohteesta, sitä paremmin osaamme hyödyntää informaation (Burton-Jones, 1999). Internet on minimoinut information siirron marginaalikustannukset yli ajan ja rajojen. Tiedon tai ymmärryksen (knowledge) siirron kustannukset ovat kasvaneet suhteessa etäisyyteen. 2020- ja 2030-luvulla IoT ja Big Data vallankumous ovat merkittävä niitä soveltavien maiden ja alueiden BKT-kasvutekijä ja myös laajemmin globaalisti, koska näiden kasvu hyödyntää maita ja alueita, jotka eivät itse panosta digitaalisiin innovaatioihin (spillover effects), sillä digitaalinen hyödyke on painoton ja siirrettävissä tai monistettavissa ilman merkittäviä kustannuksia (Rohman, 2012).

Tieto (knowledge) kytkeytyy aikaan ja paikkaan. Informaatio on helppoa käsitellä IT-tekniikoilla. Hiljainen tieto (Nonaka & Takeuchi, 1987) on välitettävissä vain sosiaalisten yhteisöjen ja verkostojen kautta. Tähän viittaa paljon keskustelussa esillä ollut käsite verkostovaikutus (network effects), jonka uskotaan selittävän tietotalouden metropoli-keskittymien kuten Tokio, New York tai Lontoo jatkuvan menestyksen. Internet-yhdistää verkot ja toimii välittäjänä käyttäjien ja erilaisten oikeudenhaltijoiden välillä. Internet-standardit eivät ole IPR-vapaita, sillä yli 40 yritystä ilmoittaa mahdollisesti omistavansa olennaisia patentteja. Silti avoimuus sallitaan. Laaja verkostovaikutus on kaikkien etu, sillä ilman internet-palveluinfraa ei synny palveluinnovaatioita. Internet on täynnään aineistoja ja tekijänoikeudet koskettavat laajasti suurta yleisöä. Internetin yli on jaossa numerotietoa, kirjoituksia, musiikkia, ohjelmistoja ja elokuvia. Tiedostojen jakaminen muodostaa pääosan internet-liikenteestä. Internet on selitys sille, että kaupankäynti on sähköistymiseen. Suuret tarjoajat kuten Google, Amazon, Alibaba tai eBay dominoivat sähköisiä tuotteiden ja palveluiden kauppapaikkoja.

IPR-oikeudet ovat teknologiakilpailun instrumentti. Yhdysvallat on IPR-liiketoiminnan mestari. Siellä on mm. Intellectual Ventures, joilla on valtava IPR-salkku ja jotka ovat Nokian kumppaneita IPR-kilpailussa. Standardit ovat edellytys tehokkuudelle. Patentti, joka ohjaa tiettyä standardissa käytetyn teknologian komponenttia, on SEP (Standard-Essential Patent) patentti. Standardit pitävät sisällään laajasti patentteja, jotka kattavat tekniikan osa-alueet ja takaavat laitteiden toimivuuden. FRAND (Fair, Reasonable, and Non-Discriminatory) -ehdot helpottavat standardien laajaa käyttöä globaalisti ja edistävät teknologiadiffuusiota. Siksi on käytössä helppokäyttöistä ICT-teknologiaa: älypuhelimia, jotka toimivat 4G-verkoissa tai MP3-laitteilta, jotka soittavat musiikkia Wi-Fi-verkoissa. Suomessa on paljon keksintöjä ja niihin perustuvia patentteja mutta hyödyntäminen on vähäistä. Patenttioikeudenkäynnit ovat kustannusriski (Oesch & Pihlajamaa, 2003) Yhdysvalloissa ja Kiinassa. WTO sopimus (TRIPS) suosii suuryrityksiä, joilla on tehokas IPR-oikeuksien hallintajärjestelmä. Yksityiset keksijät ovat pääroolissa radikaalien innovaatioiden synnyssä mutta eivät tee salassapitosopimuksia (NDA) kuten suuyritykset, joten IPR:ien voimaansaattaminen ja puolustaminen ovat heikkoa.

IoT vallankumous avaa IT-markkinoita. Teknojätit Yhdysvalloissa suosivat suljettuja de facto malleja omissa alustoissaan (proprietary). IoT vallankumous tarjoaa tilaa uusille sosiaalisille innovaatioille Internet-ympäristössä, joita edustaa Google Android. Monet aiemmat IT-infrarakenne-innovaatiot olivat kaksivaikutteisia. Ne helpottivat yritysten IT-rutiineja mutta lisäsivät IT-järjestelmien kompleksisuutta. IoT vallankumous on toisenlainen. Se alentaa digi-palveluiden transaktiokustannuksia, ja siksi IoT-diffuusio voi olla nopea. Eurooppa on tuottavuuskehityksessä jäljessä Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Yhdysvaltojen ja Kiinan IT-jättien välillä on kova kilpailu, jota Economist (2018) vertaa kylmään sotaan. Kiinan IT-jätit Alibaba ja Tencent ovat jo nyt pörssiarvoltaan satoa miljardeja dollareita, kuten mm. Google. Kiinalla on suuri verkkomaksumarkkina, supertietokone ja Yhdysvaltojen tasoinen satelliittinavigointijärjestelmä. EU-Euroopan tunnuspiirre on hajanainen data ja riittämättömät tekoälypanostukset. Datan liikkuvuus määrittää, missä sosiaaliset innovaatiot syntyvät. Globaali datatalous tarvitsee vahvaa Eurooppaa (Economist, 2018) ja Eurooppa tarvitsee IoT-tehokkuutta parantaakseen perinteisten alojen kuten autoteollisuus kykyä kilpailla palveluilla. Digi-tekniikoiden etu on se, että niiden yksikköhinnat ovat alentuneet jyrkästi kuluneina vuosikymmeninä.

IoT-verkostot ja virtuaalisen tilat kuten digitaalinen kaksonen (digital twin) helpottavat monien alojen kuten koneenrakennus tai rakentaminen suunnittelutoimintaa, koska fyysinen kohde voidaan analysoida sen digitaalisen vastineen kautta. Nämä tekniikat myös parantavat merkittävästi tehokkuutta ja vähentävät hukkainvestointeja. Alkaa olla totta paljon käytetty väite: ”Bits are becoming more powerful than atoms”. Lucas (1988) väittää, että osaamispääoman ulkoisvaikutukset (externalities) ovat tärkeä kasvutekijä. IoT-kasvutalous on sijoittunut metropolitihentymiin kuten San Francisco, Lontoo, New York, Boston ja Los Angeles. Tämäkin viittaa siihen, että sosiaalis-instutionaaliset tekijät ovat tärkeitä monien erilaisten IoT-sovellusten diffuusiossa. IoT ja Big Data resurssit mahdollistavat merkittävän työn tehokkuuden kasvun ja ovat siksi tärkeä yritysten kannattavuutta parantava tekijä mm. rahoitussektorilla. IoT ja robotiikka mullistavat tehdasteollisuuden tuotanto- ja toimitusjärjestelmät ja tekevät mahdolliseksi täysin yksilöllisten tuotteiden ja palveluiden tarjonnan likimain massatuotannon hinnoilla. IoT ympäristössä, yritys on palvelu-orientoitunut, yhteistyöhakuinen, tietointensiivinen, ekotehokas ja globaali (Huang, Li, Yin and Zhao, 2013).

IoT synnyttää itseohjautuvien liiketoimintaprosessien uuden aallon. Automaatio tulee osaksi tuotteita. Autovalmistajat kehittävät itseohjautuvia autoja, joissa oppiva algoritmi yhdistää sääsijaintitiedot, ajoneuvon sensorit, kamerat ja pilvipalvelut. Pilvipalvelut ovat jo nykyisin jopa 10 kertaa halvempia kuin perinteiset palvelut. Ne ovat laajasti käytössä suuryritysvaltaisessa teollisuudessa ja kaupassa. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat nyt vuorossa, eikä niiden pilviliiketoiminnan este ole enää teknologia tai sen hinta. Esteenä on asenteet. Yrittäjät ovat vastahakoisia jakamaan tietoa pilvien kautta. Tarvitaan siis luottamuspääomaa ja kykyä pitkäjännitteiseen sopimuspolitiikkaan (Williamson, 1990, 1991). Suuri haaste maailmassa on väärennetyt tuotteet (counterfeit goods), joiden osuus voi olla 10 % kansainvälisessä kaupassa. Käytettävissä on teknologiset ratkaisut kuten RFID (Radio Frequency Identification) ja robotiikka sekä GS1 yhteisön avoimet standardit, joilla voidaan ratkoa tuotteiden jäljitettävyys (traceability). Esimerkiksi ruuan jäljitettävyys on GS1 QR-koodilla ratkottavissa maatiloilta kaupan hyllylle aukottomasti. Jäljitettävyys yhä useammin osa kestävän kehityksen toimia. Kuluttaja ostaa sertifioituja ja jäljitettäviä tuotteita. Lääkkeen jäljitettävyys on ratkaistavissa, jolloin väärinkäyttäjät eivät niistä hyödy ja jokainen meistä saa turvallisia lääkkeitä tai hoitoa.

Tehdasteollisuus hyödyntää jo nyt uusia tekniikoita. Tehdasteollisuus tarjoaa EU-maissa noin 32 milj. työpaikkaa välittömästi ja välillisesti kaksinkertaisen määrän. Robotiikka tarjoaa ratkaisuja mm. ikääntyneiden hoitoon, älykkäitä liikennejärjestelmiä, jne. Arvio tämän ns. “Industry 4.0” vallankumouksen vaikutuksissa Saksassa on €78 mrd. lisää BKT:tä vuoteen 2025 mennessä (Bauer, Schlund, Marrenbach and Ganschar, 2014, p. 5). Verkkotekniikka kehittyy. 5G muuttaa yritystoimintaa reaaliaikaiseksi ja tekee tuotteista ja palveluista tehokkaampia. Telian datakeskus ja Mobile Edge Computing (MEC) -arkkitehtuuri tarjoaa räätälöityjä virtuaaliverkkoja. Kyse on pilvipalvelusta, kun fyysisestä konesalista pyöritetään virtuaalisia konesaleja. Täysautomatisoitu tehdas toimii omassa virtuaaliverkossa. NB-IoT (Narrow-Band) kytkee laitteita verkkoon edullisesti. Siihen on sitoutuneet ITC-yritykset, kuten Ericsson, Samsung, Huawei, Intel, Nokia ja Telia. NB-IoT:n hyvä kuuluvuus on keskeinen valtti heikon peittoalueen tilojen, kuten kellareiden, seurannassa. NB-IoT toimii lisensoidulla taajuudella, jossa muiden teknologioiden häiriöt ovat vähäiset. Anturin kustannus on pieni ja virrankulutus vähäistä. Android-Apple menestys (80 % älypuhelimista) on myös muuttanut mobiilimaailmaa. IT-jätit ulottavat tarjontansa avoimeen sovellusympäristöön (iTunes, AndroidPlay, jne.) Suuri muutos on se, että Kiinan IT-jätit Huawei ja ZTE lisäävät panoksiaan. Apple, Google, Qualcomm, Intel ja IBM yritysliittoutuma houkuttelee jäseniä oman ”standardinsa” käyttäjiksi. Yritykset tulevat IoT-liiketoimintaan eri lähestymistavoilla ja tavoitteilla. Osa käyttää standardoituja tekniikoita, ja osa yrittää luoda pitkälle differoitua teknologiaa ja/ tai tuotevalikoimaa. Panokset ovat suuret myös suurvaltapoliittisesti, mitä kuvaa jo pitkään jatkunut Yhdysvaltojen ja Kiinan kiista WTO-elimissä ja sitä seurannut kauppasodan uhka.

Big Data

Big Data on käsite, jolla signaloidaan information käyttöä tulevaisuuden ekosysteemissä, johon liittyy monia digitaalisen talouden eksponentiaalisia kasvutrendejä. Big Data on käsitteenä harhaanjohtava, koska se viittaa informaation volyymiin. Se ei ole kokonaan väärä ajatuskulku, koska digitaalisen informaation määrä on valtava, jota selittää jo yksinomaan älypuhelimien ja tietokoneiden valtava kapasiteetti, mikä ei ole kuitenkaan suoraviivaisesti yhdistettävissä informaation tuottamaan arvoon. Tulkinta ei suinkaan ole ainoa yksiselitteistä ja siksi voidaan väittää, että informaation vyöry myös altistaa ajattelun vääristymiin. Big Data ja analytiikka markkinoiden koko maailmanlaajuisesti oli vuonna 2015 $125 mrd. ja informaatiovolyymin vuosikasvuksi tulee huikeat 60 % . Big Data on varastointikysymys ja analytiikkakysymys . Big Data analytiikka haastaa myös tieteen metodin. Sir Isaac Newton (1643 – 1727) oli brittinero, joka täsmensi tieteellisen työn periaatteet ja mekaniikan perusteet (Philosophiae Naturalis Principia Mathematica) ja painovoima- ja liikelait (Principia). Saksan Albert Einstein (1879 – 1955) tunnetaan suhteellisuusteoriasta (yhtälö E = mc2) . Einstein aloitti fysiikan murroksen, joka ajan kanssa kumonnee jopa Newtonin klassisen mekaniikan.

Tänään CERN on maailman suurin hiukkasfysiikan laboratorio, jossa aine pilkotaan yhä pienempiin perushiukkaisiin. GERN ja monet muut vastaavat hankkeet tarjoavat jo nyt käsittämättömän määrän tietoa. Big Data perusteinen tiede haastaa tieteenteon. Nyt on vuorossa fysiikka tai ihmisen solujen maailma – mutta mikään tiede ei voi jäädä sivuun Big Data vallankumouksesta. Neoklassinen taloustiede on hallinnut maailmaa jo kohta vuosisadan. Big data analyysit eivät suinkaan tue teorioita, koska maailma on liian kompleksinen selitettäväksi 1900-luvun teorioilla . Yritykset investoivat uuteen Big Data metodiikkaan, joilla on saavutettavissa merkittäviä tuloksia markkinoiden todellisten toimintamekanismien ymmärtämiseksi. Malik (2006, 2013) korostaa tarvetta ymmärtää systeemidynamiikkaa. Malik (2013) ennusti transformaation (Great Transformation21), joka parhaillaan on käsillä taloudessa eri tasoilla. Kansainvälisen talouden kasvava kompleksisuus näkyy siinä, että valtiot eivät hallitse talouttaan, kun velkaantuneisuus pahenee, talouskasvu on heikkoa ja investoinnin työpaikkoihin lamassa. Nämä ongelmat eivät ratkea makrotaloustieteen keinoilla. On paneuduttava talouden mikroprosesseihin kuten työ, yrittäjyys ja innovaatiot. Malik Management Systems® kattaa kolme tärkeää mutta kompleksista tieteenalaa: systeemiteoria, kybernetiikka ja bioniikkka .

Big Data on saanut monia halventavia nimityksiä tiedefoorumeilla. Muotimaailmaa lainaten siitä on käytetty nimeä villitys (fad) tai sitten siitä on käytetty satiirista nimeä sikadata (pig data). (Reips & Matzat, 2014). Tutkijat ovat huolissaan siitä, että Big Data tiede siirtää syrjään monia tieteellisen tutkimuksen pääperiaatteita kuten edustavan näytteen kerääminen. Heterogeenisten tietokantojen integrointi nähdään haastavana loogis-analyyttisenä ongelmana ja mikä sen pohjalta tehdään tiedettä sitä ei voi pitää objektiivisena totuutena (Boyd & d Crawford, 2012). Toisaalta Big Data perusteisesti luodut strategiat ja mallit ovat keskeinen osa yritysjohdon arkea ja työkalupakkia (Mauro, Greco & Grimaldi, 2012). Google on valloittanut mainosmaailman juuri Big Data perusteisesti apuna sovellettu matematiikka. Google kääntää kieliä ilman että osaa niiden sisältöä. Google argumentoi osuvasti oman lähestymistapansa puolesta: “All models are wrong, and increasingly you can succeed without them” . Mitä tiede voi oppia Google metodista? Ainakin monipuolisen “multivariate” metodien käytön, joilla voidaan paljastaa Big Datan piilorakenteita (latent structure) .

Strateginen markkinointi ja IoT:n aikakausi

Markkinointiteoria perustuu keskeisesti yrityksen talousteoriaan (Bartels, 1988), vaikka tämä yhteys on markkinointitutkijoiden heikon lukeneisuuden vuoksi kadonnut. Harvard on ollut selkeä tiennäyttäjä markkinointiteorioille Edward Chamberlinin ajoista 1930-1950-luvuilta lähtien. Harvardin mikroteoreettinen ydinalue on edelleen toimiala- ja markkinateoria (IO = Industrial Organization Economics), johon nojaten Yhdysvaltojen teknojätit ovat olleet ylivoimaisia globalisaation voittajia (Lahti, 2015). Oikeustaloustiede ja sen tulkintana transaktiokustannusteoria (Williamson, 1990, 1991) on keskeinen teorialähtökohta. Day (1994) korostaa markkinoiden näkemistä (strategic vision) ja yrityksen kykyä vastata markkinoiden ja kilpailun muutoksiin. Strateginen markkinointi on osa liiketoimintatason strategian toteuttamista siis kilpailuetujen rakentamista ja sen asemoiva osuus. Siinä yhdistyy strategiaopin analyyttisyys ja markkinointiopin asiakassuuntautuneisuus. Aaker (1988) korostaa systeemisen otteen tärkeyttä, jotta markkinointioppi voisi tarjota apua yritysjohdolle kompleksisten globaalimarkkinoiden ymmärtämiseen. Kansainvälinen markkinointi (Ricardo) korostaa komparatiivisuutta, siis maiden ja yrityksen resurssien rakenteiden vertailua, johon nojautuen on löydettävissä markkinoilta rakenteellisia aukkoja. Lahti (2015) strateginen markkinointi malli on erityisesti tarkoitettu pienen ja avoimen maan suhteessa pienille yrityksen näiden kansainvälistymisopiksi.

Tämän päivän markkinointihaaste on tietoperusteinen tuotedifferointi, johon jatkuvasti Big Data ja kehittyvä analytiikka tarjoavat uusia keinoja, joita mm. Google Android käytti taitavasti kilpailussa Nokia-Microsoft-allianssia vastaan. Rumelt (1984) käyttää käsitettä “isolation mechanism”, joka liittyy yrityksen käyttämän käsitteistön, tiimitaitojen ja Big Data monopolien tuomaan mahdollisuuteen erottautua kilpailijoista. Google on tämän alueen ylivoimainen yritys kilpailussa internet-avaruudesta. Monopolistisesti kilpailuilla markkinoille tuotteet tai palvelut ovat läheisiä substituutteja ja markkinoinnin haaste on luoda yrityksen eduksi koettuja tai todellisia eroja. Erich Gutenberg teki nerokkaan Chamberlin-tutkinnan. Hän osoitti systeemianalyyttisesti, että yrityksellä on usein oma monopolistisesti kilpailtu markkina, jossa se voi toteuttaa markkinointitoimet ilman kilpailuvaikutusta. Gutenbergin hintateoria on ollut tärkeä saksalaisille yrityksille, jotka ovat taitavia käyttämään hinta-asemointia globaalimarkkinoilla, kuten Hermann Simon on osoittanut (Simon, 2009, 2014). Markkinointioppi muotoillaan siellä, mistä markkinat kasvavat. Kuten Saksan vientiteollisuus on oivaltanut, asemointiongelmaa ei voida ratkoa analyyttisesti strategian avulla eikä toiminnallisesti operatiivisen markkinoinnin kautta, vaan tarvitaan molempia. Tämä oppi on perusta sille, että Saksan perheyritysten (Mittelstand) menestys globaalisti on Yhdysvaltojen teknojättien tasoista, vaikka niillä on erilainen markkinastrategia. Saksa nojaa asiakkuuksiin kilpailussa, kun Yhdysvaltojen teknojätit käyttävät edukseen monet eri kansainvälistymisen edut (Dunning, 1993). Innovatiivinen kasvuyritys menestyy vain asiakaskohtaisella differoinnilla.

Tunnettu tarina koskettaa autoteollisuutta. Henry Ford valloitti T-mallilla noin 60 % Yhdysvaltojen markkinoista 20-luvulla. 1930-luvulla syntyi General Motors (GM), jonka johtoon nousi Alfred Sloan (Sloan, 1963). Ford uskoi mittakaavan voimaan. Sloan oivalsi, ettei hän ei voi voittaa Fordia hänen aseillaan. Fordille Sloan rakensi hintajärjestelmän, jossa joka hinta-alueella oli brändi (Buick, Cadillac, Chevrolets, Oldsmobil ja Pontiacs). Sloan voitti Fordin differoinnilla. Miksi Sloan menestyi aikansa taitavinta tuotannon ja tekniikan osaajaa (Henry Ford) vastaan? Sloan vetosi asiakkaan haluun saada auto oman halunsa mukaisesti. Monibrändistrategia tarjosi asiakkaalle enemmän valinnanvaraa kuin Fordin yksi perusmalli (T-Model). Markkinat myös reagoivat positiivisesti Sloanin markkinastrategiaan ja tarjonnan laadullinen kasvu nosti automarkkinoiden volyymiä Yhdysvalloissa noin 30 %. GM kattoi taitavasti keskeiset hintakategoriat omilla brändeillä vuosikymmeniä, kun vasta 1970-luvulla Japanin energiatehokas perheauto haastoi GM:n markkina-aseman. Japanilaiset autovalmistajat oivalsivat 1970-luvun alun öljykriisissä, että auton ekologiasta, energiatehokkuudesta tulee merkittävä liikkuvuuseste (mobility barriers). (McGee and Thomas, 1986, 1989) on koonnut keskeiset havainnot tekijöistä, joilla voidaan rakentaa liikkuvuusesteitä markkinoille. Osallistuin tähän Euroopan IO-ryhmään pioneeritutkijana (Lahti, 1983). Samaa teemaa ovat jatkanut Killström (2005), joka osoittaa, miten tele-toimiala rakentaa liikkuvuusesteitä osaamisperusteisesti. Uusi käsite “flexibility barrier”. Rumelt (1984) viittaa osaamiseen yrityksiä erottelevana tekijänä, jossa keskeistä on yritysten hiljainen tieto (Nonaka and Takeuchi, 1995).

IoT diffuusio on tärkeä tutkimusteema, koska IoT mahdollistaa tiedon (Big Data) kulun toimitusketjujen läpi saumattomasti, mihin liittyy läheisesti GS1 -standardijärjestelmä. Näin monien eri toimialojen yritykset koosta riippumatta voivat alentaa kansainvälisen liiketoiminnan transaktiokustannuksia. Kiinan teknojätit ovat ja erityisesti Alibaba on oivaltanut GS1 standardijärjestelmän merkittävät kilpailuedut globaalimarkkinoilla. Standardit ovat keskeinen markkinoiden toimivuudelle. Suljettu de facto standardi rajoittaa innovaatioiden diffuusiota. Euroopan komissio on langettanut kuluneiden vuosikymmenien aikana suuria sakkomaksuja Yhdysvaltojen teknojäteille (Microsoft, Google, jne.) Teknologiainnovaatio monopolisoi jo itsessään sen kehittäneen yrityksen eduksi ja parhaillaan internet-palveluinnovaattorit kuten Apple, Google, Amazon tai Alibaba tekevät monopolistisia voittoja. IoT ja pilvipalvelut avaavat markkinoita ja lisäävät internet-palveluiden tehokkuutta (Hayes, 2008). IoT tarjoaa monia potentiaalisia strategisia ja operationaalisia etua nopeille omaksujille, joskin ongelmallista markkinoiden toimivuuden kannalta on se, että pk-sektori suuryritysten haastajana on jäljessä IT-tekniikoiden hyödyntäjänä (Goscinski & Brock, 2010). Tämän hetken menestyvät yritykset ovat ne, jotka tehokkaasti linkittävät koko toimitusketjun, mihin GS1 standardijärjestelmä tarjoaa yleispätevän ratkaisun, kun kilpailussa menestyjän eri ratkaise suuri etu vaan yhdistelmä pieniä differentiaalia etuja (Alderson, 1957, 1965).

Saksan ”hidden champions”

Monikansalliset yritykset, joita on noin 100.000 ja joilla on noin 500.000 tytäryhtiötä eri puolilla maailma, hallitsevat globaalimarkkinoita (UNCTAD) ja noin 80 % kansainvälisestä kaupasta kulkee näiden kautta. Tieteellisiä keksintöjä suojaavat immateriaalioikeudet (kuten patentit ja tekijänoikeudet) eivät ensisijaisesti ole keksijöiden tai taiteilijoiden suojakeinoja vaan monikansallisten yritysten ja johtavien yliopistojen liiketoimintaa. Seurauksena on se, että erityisesti lääketeollisuudessa maat ovat riippuvaisia patenttioikeuksia omistavista ja hallinnoivista yrityksistä ja julkisorganisaatioista. PCT-järjestelmästä (WIPO) on tullut tärkeä kilpailukeino monikansallisille yrityksille, vaikka järjestelmä on alun perin tarkoitettu pk-yritysten tueksi kansainvälistymisprosessissa. Saksan hidden champions (HC) -yritykset (Simon, 2009) ja perheyritykset (Mittelstand) ovat esimerkki siitä, että erikoistuminen on keskeinen kilpailuvaltti globaalimarkkinoilla.

Mittelstand on laaja joukko yrityksiä. Myyttisen aseman taustalla ovat HC-yritykset, joille on ollut ominaista nopea kansainvälistyminen. Venohr & Meyerr (2007) havaitsivat, että HC-yritysten keskimääräinen liikevaihdon kasvu vuosina 1994–2004 oli 8,4 %, kun pörssiyritykset (German DAX) kasvoivat 4,9 %. HC-yrityksille on ominaisista maltillinen voittojen kotiutus ja panostus T&K-toimintaan. HC-yritysten kansainvälistymismalli on eri kuin Suomessa, jossa halutaan saavuttaa markkinajohtajuus 3-5 vuodessa. Suomessa pääomansijoitusmarkkinat ovat monopolisoituneet ja osakassopimukset ovat yrittäjille epäsymmetrisiä. Kasvuyrittäjä saa yrittäjäpanokselleen tuottoa vain myymällä yrityksen. Tämä nopean rahastuksen malli on mahdollinen vain markkinoilla, joilla on meneillään supernopea kasvu. Tällaisia markkinoita nousee esiin aika harvoin. HC-yritykset toimivat markkinasegmenteissä, joita pääomansijoittajat välttävät. HC-yritys luottaa siihen, että pienet segmentit voi muuttaa kannattaviksi asiakas- ja teknologiaosaamisen avulla. HC-yritys pitää globaalit asiakassuhteet tiukasti hallinnassaan. Asiakkaan ja yrittäjäperheen keskinäisriippuvuus on vahva ja markkinariski suuri mutta henkilökunnan sitoutumisella HC-yritykset ”uivat” vallitseviin management-oppeihin nähden vastavirtaan ja luoneet globaaleja menestystarinoita (Venohr & Meyer, 2007, 2009; Simon, 2009, 2014).

” Yhdysvalloissa vain noin prosentti yrityksistä harjoittaa vientiä.”

Saksassa vientiyrityksiä on noin 340 000 ja noin 100 000 on toteuttanut investointeja (FDI) ulkomaille (Venohr & Meyer, 2007, 2009). Yhdysvalloissa vain noin prosentti yrityksistä harjoittaa vientiä ja näistäkin pääosa yhteen NAFTA-maahan kuten Kanada tai Meksiko. Pk-yrityksistä vahvoja vientiyrityksiä on vain vähän kuten Gibson Guitars ja Harley Davidson (Schuman & Himmelreich, 2011). Yritysten lukumäärä Suomessa (noin 0,3 milj. yritystä) on vertailukelpoinen Saksaan (liki 4 milj. yritystä) mutta pääosa yrityksiä on mikroyrityksiä (alle 10 henkilöä), joilla on vähän edellytyksiä kansainvälistyä. Kansainvälistymisen minimikokoon (500–1.000 henkilöä) yltää Suomessa harva yritys . Saksan yrityssektori teki 90-luvulla oikean markkinastrategisen valinnan. Kun markkinat kasvavat globalisaation myötä, yritysten on pakko kasvaa saavuttaakseen riittävän mittakaavan. Saksan viennin ennakoidaan kasvavan Aasiassa ja Yhdysvalloissa, jossa tarvitaan Saksan laadukkaita koneita ja laitteita sekä niihin liittyviä järjestelmätuotteita ja komponentteja. Saksa vetää kasvuun EU-naapureita, kuten Espanja, Italia ja Ranska, jotka ilman Saksaa olivat vaikeassa tilanteessa . Kun Yhdysvalloissa käydään kovaa keskustelua mm. verotuksen tai sääntelyn haitoista, Saksa on onnistunut, vaikka maassa on korkea palkkataso ja hyvät sosiaalietuudet, korkea verotus ja erityisen tiukka ympäristösääntely (Economist, 2013).

Globaalisti on olemassa 2 710 HC-yritystä, joista puolet Saksassa. Tämä herättää kysymyksen: Miksi pk-yrityssektori ei menesty muissa EU-maissa? Eräs keskeinen syy on henkilöstön palkkaukseen liittyvät monimutkaiset säännökset, joten pk-yritykset tyytyvät maltilliseen kasvuun ja riskinottoon samalla, kun Mittelstand-yrittäjät tyytyvät maltillisiin osinkoihin ja palkkoihin suhteessa yritysten menestykseen. Suomessa on sääntönä se, että suuryritysten yritysjohto pyrkii saamaan korkean palkan ja kannusteet riippumatta yrityksen menestyksestä. Saksassa Mitteltand on talouden kasvumoottori ja kansainvälisen talouden markkinariskin ”mestari, joka tarjoaa noin 2/3 yrityssektorin työpaikoista, siis noin 14 milj. työpaikkaa ja yli 80 % Saksan 1,6 milj. harjoittelupaikasta, joiden kautta nuoret työllistyvät. Mittelstand on suuri yhteiskuntavastuun kantaja ja selittäjä sille, että Saksassa nuorisotyöttömyys on vähäinen. Toisaalta Saksassa nuorten harjoittelijoiden palkkakehitys noudattaa työpanosta; alkupalkka on matala mutta palkkataso nousee, kun kokemus ja taidot paranevat. Tämä on Saksan menestysresepti.

”Globaalisti on olemassa 2 710 HC-yritystä, joista puolet Saksassa.”

Saksa vahvistaa teollisuutta innovaatiopanoksilla ja on ylivoimainen EU:ssa. Euroopan tulevaisuusselvitys ennakoi, että Euroopan osuus maailman teollisuustuotannosta pienenee ja nuorille tarjolla olevat laadukkaat työpaikat vähenevät. Suomessa ja monissa Euroopan maissa nuorten palkkausta ei haluta järkeistää poliittisista syistä. Euroopan neuvosto on vahvistanut pienyritysten peruskirjan ja komissio yrittäjyyden vihreän kirjan . Komissio painottaa viittä politiikka-aluetta : Yrittäjyysasenteet, kannusteet yrittäjyyteen, kasvu/ kilpailukyky, rahoitus ja hallinnon selkeyttäminen. EU on pyrkinyt helpottamaan uusien yritysten hallintoa . Komissio pyrkii kuulemaan yrittäjiä . Nämä pyrkimykset eivät näy Lissabon-strategian mukaisena kilpailukykynä. EU-maista vain harva maa on ottanut punnintaan globaalimarkkinoiden kovat lait. Kilpailu tarkoittaa sitä, että työstä ei voida maksaa sen arvoa suurempaa palkkaa, sillä muuten yritykset ja talous ovat kilpailukyvyttömiä. Työn lisäarvoteoria on saksalaisen Karl Marxin oivallus. Saksassa teoria on tulkittu oikein, kun näköpiirissä oli 90-luvun alussa, mihin teorian väärintulkinta Itä-Saksassa johti. Monissa EU-maissa väärintulkinta on poliittisesti kiehtovaa, koska maat ovat välttyneet näkemästä sosialismin tuhoisat vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan. Kiinan hintaetu on pannut polvilleen kaikkien muiden rikkaiden maiden teolliset valmistajat mutta ei Saksan.

Mittelstand-yhtiöt tuottavat erikoistuneita tuotteita, joiden huippulaatuun mm. Saksan suuret autovalmistajat (Volkswagen, Audi, Porsche, BMW ja Mercedes-Benz) luottavat. Mittelstand-yhtiöt jatkavat kasvuaan, joskin yritykset hankkivat kasvavassa määrin halpoja osia ja komponentteja Kiinasta. German Mittelstand on globaali laatumerkki ja logo Saksan teollisuudelle. Mittelstand-yhtiöt väistävät kilpailua suuryhtiöiden kanssa ja keskittyvät asiakaspalveluun. Nopeus on kilpailuvaltti. BRIC-maat ja erityisesti Kiina ovat Mittelstandin kasvavan panostuksen kohteena, vaikka päävientimarkkinat ovat EU-maissa. Saksan yrityssektorin ohjenuorana on tehdä asiakaslähtöisesti kannattavaa liiketoimintaa. Euroopassa on sovellettu Yhdysvaltojen oppia globaaliyrityksille, jonka mukaan yrityksen tulisi keskittyä muutamaan tuotteeseen ja palveluun. Saksan yritykset eivät tästä ole kiinnostuneita, koska kapeasti rajattu liiketoiminta johtaa korkeaan liiketoimintariskiin. Saksan Mittelstand toteuttaa liiketoimintamallia, jonka nojautuu Saksan historiaan. Sen ydin on erilaistuminen (Gutenberg, 1951; Chamberlin, 1933, 1965; Malik, 2013), mihin kulttuuriperustan tarjoaa Saksan perinne sivistysvaltiona. Saksa oli federaatiovaltiona noin tuhannen vuoden ikäinen silloin, kun löytöretkeilijät avasivat yhteyksiä Amerikan kahdelle mantereelle, jota asuttivat pääosin intiaaniheimot.

Saksan talousopin taustavaikuttaja 1900-luvulla on ollut Peter Drucker, joka syntyi keisarillisessa Wienissä vuonna 1909. Drucker muutti Saksaan. Hän teki töitä pankissa ja toimittajana ja väitteli vuonna 1931 filosofian tohtoriksi Frankfurtin yliopistoissa. Hänen tiensä kulki Lontoon kautta vuonna 1937 Yhdysvaltoihin, jossa hänestä tuli toimittaja ja professori. Drucker oli hallintotieteiden professori (1950–1971, New Yorkin yliopisto; 1971–2005, Claremont Graduate University). Vuosina 1943–1945 hän toimi General Motorsin asiantuntijana ja kirjoitti kirjan, jossa hän keskittyi vallan ja toimintojen hajauttamiseen tulosyksiköihin perustuvan organisaatiomallin mukaan. Drucker kirjoitti 40 kirjaa ja lukuisia artikkeleita, mm. Wall Street Journaliin ja Harvard Business Reviewiin. Drucker suosii läpi kirjallisen tuotantonsa minimalistista näkökulmaa, mitä tulee tarjottaviin tuotteisiin, valittaviin toimialoihin ja henkilöstön määrään. Drucker korosti luopumisen taitoa. Drucker korosti analyyttistä johtamista, joka perustuu kaiken mittaamiseen. Hän oli ensimmäisiä, joka oivalsi, että tietotyöläisen tuottavuutta ei voida mitata Taylorin mallin avulla, koska tietotyöläiset omistavat oman pääomansa (Drucker, 1999). Drucker oli tavoitejohtamisen isä, jonka tarkoitus on juuri minimalismi. Druckerin mielestä yhtiöillä oli kolme vastuuta:

(1) olla kannattava terveellä tavalla eli tehokas ja minimalistinen,
(2) pitää henkilöstö tyytyväisenä – yritysjohdon ylipalkka ei ole järkevä,
(3) kantaa sosiaalinen vastuu, mistä tärkein on vastuu asiakkaista.

Saksan talousoppi on minimalismin malliesimerkki. Saksa on maailman 4. suurin talous Yhdysvaltain, Kiinan ja Japanin jälkeen ja viejänä 3. suurin Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Silti Saksa säästää ja kerää pääomia, sillä maan vaihtotaseen ylijäämä on jatkuvasti huomattavan suuri. Vienti tuottaa 1/3 Saksan BKT:stä. Merkittävimpiä vientituotteita ovat autot koneet, kemialliset tuotteet, elektroniikka ja telekommunikaatioteknologia. Saksan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Ranska, Italia, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Alankomaat ja Belgia. Tunnettuja saksalaisia teollisuusyrityksiä ovat mm. Adidas, BASF, Bayer, BMW, Bosch, Continental, Daimler, MAN, SAP, Siemens, ThyssenKrupp, Volkswagen ja Audi. Teollisuus tuo 30 % työpaikoista ja BKT:sta. Suuria kansainvälisiä palveluyrityksiä ovat Deutsche Post, Deutsche Bahn, Deutsche Telekom ja Deutsche Lufthansa. Suuria rahoituslaitoksia ovat vakuutusyhtiö Allianz, pankki Deutsche Bank ja jälleenvakuutusyhtiö Münchener Re. Saksan talouspolitiikka nojaa ankaraan talouskuriin. Saksa myös panostaa. Maassa säädettiin vuonna 1991 solidaarisuusvero (Solidaritätszuschlag) Itä-Saksan kehittämiseksi. Saksa ottaa EU-maista eniten siirtolaisia, pakolaisia ja maahanmuuttajia. Saksa on EU:n teollisuuden ja kaupan keskus. Pakolaiset ovat tarpeellista työvoima ja työvoiman tarjonta nostaa Saksan tuotannollista tehokkuutta ja kasvava väestö lisää kysyntää. Saksa on sitoutunut ehkä eniten suurvalloista kestävän kehityksen mukaiseen energiapolitiikkaan, mikä sekin merkitsee ainakin 300 mrd. euron panostuksia ja kaikki tämä toteutettiin samalla, kun reilusti yli 1.000 mrd. euron solidaarisuuspaketti oli maksettavana.

Sidney Schoeffler työskenteli 1960-luvulla General Electric (GE) yhtiössä, jossa hänen vastuullaan oli markkinointioppien kehittäminen. Vuonna 1975 hän käynnisti PIMS (Profit Impact of Market Strategy) projektin, jotka GE:n johto tuki, mikä oli perustajan siis Thomas Edisonin ajatusten mukaista. Schoeffler rakensi tutkimusprojektin, johon koottiin 12 muuttujan avulla tietoa GM:n liiketoimintayksiköistä (Schoeffler, Buzzell, and Heany, 1974). Sen jälkeen projekti laajeni koskemaan muitakin teknoyhtiöitä. Vuosina 1970-1983 mukana oli kaiken kaikkiaan 2.600 liiketoimintayksikköä ja 200 yhtiötä. Tänään tietokanta sisältää 12.500 havaintoa 4.162 liiketoimintayksiköstä ja tietokantaa hallinnoi PIMS Associates in Lontoossa . PIMS® (Profit Impact of Market Strategy®) on nykyään keskeinen osa sveitsiläisen instituutin ohjelmaa (Malik Strategy Intelligence Program). Tietokanta on laadukas (Big Data). PIMS kattaa noin 25.000 vuotta faktaa yritystoiminnasta . Fredmund Malik on instituution perusta. Malik instituutti omistaa PIMS-tietokannan, joka on ollut tärkeä Saksan kasvuyrityksille (Mittelstand) opastuksena siitä, miten tulisi kasvu hallita. Selvitin PIMS tietokannan teoriataustat Yhdysvaltojen väitöskirjojen pohjalta 1970-luvun lopulla, kun oli töissä Teknologiateollisuus ry:ssä ja silloin sen otti käyttöön Nokian johdolla suuri osa suurista teollisuuskonserneista. Olen Malik Instituutin ”Ambassador” ja tarkoitukseni olisi edistää PIMS-tietokannan käyttöä myös Suomen pk-yrityssektorilla.

Yrityksen menestymistä (Performance) PIMS-malli mittaa laaja-alaisesti niin, että siinä arvioidaan kannattavuuden ohella kasvu, kassavirta, jalostusarvo ja pörssikurssi. Selittävät muuttujat liittyvät kahteen komponenttiin: (1) Strategia/ taktiikka ja (2) Markkinarakenne. Muuttajavalinta komponenttien sisällä on tehtävä aina tietyn viitekehikon mukaan, jotta malli toimisi. PIMS-perinne nojaa Edward Chamberlinin malleihin, joista on johdettu markkinointi- ja toimialateoria (Industrial Organization Economics) siis Yhdysvaltojen johtavien yliopistojen keskeiset yrityksen taloustieteen opit. PIMS-tietokanta mahdollistaa lähes rajattoman määrän erilaisia empiirisiä testausasetelmia, joita on hyödynnetty sadoissa väitöskirjoissa. PIMS on ensisijaisesti yritysten markkinastrategian testaukseen tarkoitettu työkalu ja siksi sen tulokset ovat pääosin yritysten ja testaajien liikesalaisuuksia. “PIMS Competitive Strategy Paradigm” on kuvattu kaaviossa 5 (Buzzell and Gale, 1987). kokoaa tärkeät yrityksen menestykseen liittyvät tekijät yhteen ja sitä kautta yrityksen markkina-aseman punnintaan saadaan erinomaisen vahva teoreettinen perusta.

Yritysjohdon ongelmana on ns. piilevä epätieto eli yritysjohto ei tiedä, mitä ei tiedä. Tämä on johtanut monilla suuryrityksillä markkina-aseman menetyksiin (mm. Nokia ja Microsoft). Tästä syystä noin 60 % yritysostoista epäonnistuu (mm. Outokumpu). Markkinoita kokeva epätieto on pahempi pk-yrityksissä, joilla ei ole ammattilaisia tiedon hankintaan, joskin moni keksintöperusteinen yritys olisi jäänyt perustamatta, jos päätöksenteon tukena olisi ollut laskentamies. Radikaali innovaatio on Schumpeteriä tulkiten paras tae nopealle kasvulle ja tyypillistä keksijä-tarinoille, kun taas suuryritysten organisoitu R&D-metodi on paras tae kannattavuudelle. Korkea markkinaosuus on PIMS-tutkimusten mukaan tärkein selittäjä yrityksen kannattavuudelle ja tekee mahdolliseksi korkean investointitahdin, kun taas heikko markkina-asema ja korkea investointi-intensiteetti voi johtaa katastrofiin. Laatu on vahva tae kannattavuudelle yleisesti ja erityisesti silloin, kun se yhdistyy vahvaan markkina-asemaan. PIMS osoittaa vääräksi yleisen käsityksen, että markkinoiden kasvu olisi edellytys vahvalle kannattavuudelle. Nykyisin PIMS kattaa 4.500 yritysyksikköä ja aikasarjoja yli neljän vuosikymmenien. Siksi sen avulla voidaan erottaa yritysten strategiset faktat luuloista, jotka ovat erityisen tyypillisiä yrittäjyyttä käsittelevissä kirjoissa ja artikkeleissa. On harhaista kuvitella, että kooltaan pieni kasvuyritys menestyisi vain vahvan tahdon, tulevaisuususkon ja kovan työn avulla, vaikka näitäkin aina tarvitaan. Koosta riippumatta on syytä ottaa vakavasti Malikin teesin: ”Knowledge bets power”. Krugman (1979, 1980, and 1981) on uudistanut kansainvälisen kaupan teoriat ja osoittanut, että monopolistinen kilpailu on keskeinen kansainvälisessä kaupassa. Schumpeter-Chamberlin-oppi on edelleen sivussa taloustieteen päävirroista, vaikka sen avulla on luotu menestystarinat.

Arto Lahti on Aalto yliopiston yrittäjyyden prof. emeritus

Artikkeli on jatkoa kirjoitukselle Internet of Things ja Big Data: Schumpeterin haaste.

Kirjallisuus

Aaker, David (1988) Strategic market management (2nd Ed.). New York: John Wiley. & Sons.
Abell, D. (1980) Defining the Business: The Starting Point of Strategic Planning, Prentice-Hall, Inc., Englewood Cliffs, New Jersey.
Alderson, W. (1957) Marketing Behavior and Executive Action, Richard D. Irwin, Inc., Homewood, Illinois.
Alderson, W. (1965) Dynamic Marketing Behavior: A Functionalist Theory of Marketing, Richard D. Irwin, Inc., Homewood, Illinois.
Arrow, K. (1962), Economic Welfare and the Allocation of Resources for Invention, in Richard R. Nelson (ed.), The Rate and Direction of Inventive Activity: Economic and Social Factors, National Bureau of Economic Research, Conference Series, Princeton: Princeton University Press, pp. 609-625.
Bartels, R. (1988) The History of Marketing Thought, Publishing Horizons, Columbus.
Bauer, W., S. Schlund, D. Marrenbach and O. Ganschar (2014) Industrie 4.0 – Volkswirtschaftliches Potenzial für Deutschland, Fraunhofer.
Baumol, W. (1982). Contestable markets: An uprising in the theory of industry structure. American Economic Review, 72, 1-15.
BCG, Boston Consulting Group (1970) Perspectives on Experience Curve, Boston Consulting Group, Inc., Boston.
Bellante, D. (2004). Edward Chamberlin: Monopolistic competition and Pareto optimality. Journal of Business & Economics Research, 2(4), 17-26.
Boyd, D. and Crawford, K. (2012) Critical Questions for Big Data. Information, Communication & Society 15 (5): 662.
Burton-Jones, A. (1999) Knowledge Capitalism. Business, Work, and Learning in the New Economy, Oxford University Press, Cambridge MA.
Buyya, R., Yeo, C.S., Venugopa, S., Broberg, J. and Brandic, I. (2009) Cloud computing and emerging it platforms: Vision, hype, and reality for delivering computing as the 5th utility, Future Generation Computer Systems, Vol. 25, pp. 599-616.
Buzzell, R. & Gale, B. (1987) The PIMS Principles, Free Press, New York.
Chamberlin, E. (1933) The Theory of Monopolistic Competition, Harvard University Press, Cambridge MA.
Chamberlin, E. (1957) Towards a More General Theory of Value, Oxford University Press, Oxford.
Chamberlin, E. (1965) The Theory of Monopolistic Competition: A Re-orientation of the Theory of Value (eighth Ed.) Harvard University Press, Cambridge MA.
Chandler, A. (1962) Strategy and Structure, The M.I.T. Press, Cambridge MA.
Chandler, A. (1990) Scale and Scope, The Dynamics of Industrial Capitalism, The Belknap Press of Harvard University Press, Cambridge MA.
Coase, R. (1988) The Firm, the Market, and the Law, University of Chicago Press, Chicago.
Dasgupta, P. & David, P. (1994) Towards a New Economy of Science, Research Policy, No. 23, pp. 487-521.
Day, George (1994) The capabilities of market-driven organizations, Journal of Marketing, 58, 37-52.
Dixit, A. & Stiglitz, J. (1977) Monopolistic Competition and Optimum Product Diversity, American Economic Review, American Economic Association, Vol. 67(3), pp. 297-308.
Drucker, P. (1985) Innovation and Entrepreneurship, Practice and Principles, Heinemann, London.
Drucker, P. (1999) Management Challenges for the 21st Century. Suom. Johtamisen haasteet, suomennus Maarit Tillman, WSOY (2000).
Dunning, J. (1993) Multinational Enterprises and the Global Economy, Mass.: Addison-Wesley.
Economist (2013) Germany’s Surprising Economy, The Economist, August 20, 2005.
Economist (2015) Blockchains: The great chain of being sure about things, Oct 31st 2015.
Economist (2018) The battle for digital supremacy – America v China, Marsh, 15st. 2018
Eisenhardt, K. (1989) Agency Theory: An Assessment and Review, Acade¬my of Management Review, Vol. 14, No.1, 57-74.
Foster, N. & Stehrer, R. (2013) International Fragmentation of Production, Trade and Growth: Impacts and Prospects for EU Member States, European Economy, Economic Papers 484, April 2013, Brussels.
Goscinski, A. and Brock, M. (2010) Toward dynamic and attribute based publication, discovery and selection for cloud computing, Future Generation Computer Systems, Vol. 26, pp. 947-70.
Gutenberg, E. (1951) Grundlagen der Betriebswirtschaftslehre. Band 1: Die Produktion, Berlin/Heidelberg: Springer-Verlag 1951, 1983 (24. Auflage).
Gutenberg, E. (1955) Grundlagen der Betriebswirtschaftslehre. Band 2: Der Absatz, Berlin/Heidelberg: Springer-Verlag 1955, 1984 (17. Auflage).
Gutenberg, E. (1969) Grundlagen der Betriebswirtschaftslehre. Band 3: Die Finanzen, Berlin/Heidelberg: Springer-Verlag 1969, 1980 (8. Auflage).
Hart, O. (1995) Firms, Contracts, and Financial Structure. Oxford University Press.
Hayes, B. (2008), Cloud computing, Communications of the ACM, Vol. 51, pp. 9-11.
Helpman, E. & Krugman, P. (1985) Trade Policy and Market Structure, MIT Press, Cambridge MA.
Huang, Biqing, Li, Chenghai, Yin, Chao and Zhao, Xinpei (2013) Cloud Manufacturing Service Platform for Small- and Medium-sized Enterprises, The International Journal of Advanced Manufacturing Technology, April 2013, Volume 65, Issue 9-12, pp. 1261-1272.
Killström, P. (2005) Strategic Groups and Performance of a Firm. Towards a New Competitive Environment in the Finnish telecommunication industry), (dis¬sertation), Helsinki School of Economics, A-248, Helsinki.
Knight, F. (1920). Risk, uncertainty, and profit. University of Chicago Press, Chicago.
Kotler, P. & Keller, K. (2012) Marketing Management (fourth Ed) Pearson Education Limited, London.
Krugman, P. (1979) Increasing Returns, Monopolistic Competition, and International Trade, Journal of International Economics, 9, pp. 469–79.
Krugman, P. (1980) Scale Economies, Product Differentiation, and the Pattern of Trade, American Economic Review, 70, pp. 950-959.
Krugman, P. (1981) Intra-Industry Specialization and the Gains from Trade. Journal of Political Economy, 89, pp. 959-973.
Krugman, P. (1991) Geography and Trade, MIT Press, Cambridge MA.
Krugman, P. (1995) Development, Geography, and Economic Theory, MIT Press, Cambridge MA.
Krugman, P. (2007) Who was Milton Friedman? New York, Review of Books 54 (2007), pp. 27–30.
Krugman, P. & Wells, R. (2009) Microeconomics (second Ed.) Worth Publisher, New York.
Kumar, N. (1998) Globalization, Foreign Direct Investment and Technology Transfers: Impacts on and Prospects for Developing Countries, Routledge, London and New York.
Lahti, Arto (1983) Strategy and Performance of a Firm. An Empirical Investigation in the Knitwear Industry in Finland 1969-1981 (disssertation), Publications of Helsinki School of Economics, A:41, Helsinki.
Lahti, A. (2012) Innovation Competition in Global Markets and Schumpeter’s Entrepreneur, LAP LAMBERT Academic Publishing GmbH & Co, Saarbrücken, Germany.
Lahti, A. (2015) Hidden Champions: The EU’s best option in global B2B markets! LAP LAMBERT Academic Publishing GmbH & Co, Saarbrücken, Germany.
Lahti, Kim, Hirvikallio, Matti, Kähkönen, Pekka, Lahti, Arto ja Sipilä, Kari (2006) The Global Growth Strategy and Immaterial Property Rights of Technology Firms (Teknologiayritysten globaali kasvustrategia ja immateriaalioikeudet), Keuruun laatupaino Oy, Keuruu.
Lahti, T. (2009) Angle Investing in Finland. An Analysis Based on Agency Theory and the Incomplete Contracting Theory (dissertation), Publications of the Hanken School of Economics, No. 191.
Lazonick, W. (1991) Business Organization and the Myth of the Market Economy, MIT Press, Cambridge MA.
Leontief, W. (1966) Input-Output Economics. New York: Oxford University Press.
Levitt, Theodore (1983) The Globalization of Markets, Harvard Business Review, May-June.
Linder, S. (1961). Trade and trade policy for development. Stockholm: Almqvist & Wiksell.
Lintunen, L. (2000) Who Is the Winner Entrepreneur? An Epistemological Study of the Schumpeterian Entrepreneur (dissertation) Helsinki School of Economics, A-180, Helsinki.
Lucas, Robert (1988) On the Mechanics of Economic Development. Journal of Monetary Economics 22: pp. 3–42.
Malik, Fr. (2006) Effective Top Management: Beyond the Failure of Corporate Governance and Shareholder Value, Weinheim: Wiley-VCH.
Malik, Fr. (2013) Strategy: Navigating the Complexity of the New World Management: Mastering Complexity, Amazon.
Marshall, A. (1920) Principles of Economics, Macmillan and Co, London.
Mauro, A., Greco, M. and Grimaldi, M. (2012 What is big data? A consensual definition and a review of key research topics AIP Conf. Proc. 1644, 97 (2015); http://dx.doi.org/10.1063/1.4907823
McGee, J. & Thomas, H. (1986) Strategic Groups: Theory, Research and Taxonomy, Strategic Management Journal, Vol. 7, pp. 141-160.
McGee, J. & Thomas, H. (1989) Strategic Groups: A Further Comment. Strategic Management Journal, 10, pp. 105-107.
Nonaka, Iikujiro and Takeuchi, Hirotaka (1995) The Knowledge-creating Company, Oxford University Press, Oxford.
North, D. (1993) Institutions, institutional change and economic performance. Cambridge: Cambridge University Press.
Oesch, R. & Pihlajamaa, H. (2003) Patenttioikeus, Talentum, Helsinki.
Ohlin, B. (1933) Interregional and International Trade, Harvard University Press, Cambridge MA.
Ohmae, K. (1995) The End of Nation State, A Harvard Business Review Book, Cambridge MA.
Ohmae, K. (1996) The Evolving Global Economy, A Harvard Business Re-view Book, Cambridge MA.
PwC, Crosscutting Digital Single Market Business Models for IoT. FINAL REPORT. A study prepared for the European Commission DG Communications Networks, Content & Technology by PricewaterhouseCoopers EU Services EEIG, SMART number 2016/0027.
Reips, U. and Matzat, U. (2014) Mining ”Big Data” using Big Data Services. International Journal of Internet Science 1 (1): 1–8.
Ricardo, D. (1817) On the Principles of Political Economy and Taxation, John Murray, London.
Rohman, I. (2012) On the weightless economy: Evaluating ICT sectors in the European, Asian and African regions, Chalmers University of Technology. http://publications.lib.chalmers.se/publication/158108-on-the-weightless-economy-evaluating-ict-sectors-in-the-european-asian-and-african-regions
Romer, P. (1989) Increasing Returns and New Developments in the Theory of Growth, University of Chicago, Chicago.
Romer, P. (1990) Endogenous Technological Change, Journal of Political Economy, University of Chicago Press, Vol. 98(5), pp. 71-102.
Rumelt, R. (1984) Towards a Strategic Theory of the Firm, in Lamb, R., (ed.) Competitive Strategic Management, Englewood Cliffs, Prentice-Hall.
Saariluoma, Pentti (1990) Taitavan ajattelun psykologiaa, Keuruu.
Samuelson, Paul A. (1977) A Modern Theorist’s Vindication of Adam Smith, American Economic Review, 67(1), p. 42-49.
Samuelson, W. & Marks, S. (2003) Managerial Economics (fourth Ed.) John Wiley & Sons, Inc., New York.
Sandmo, A. (2011) Economics Evolving: A History of Economic Thought, Princeton University Press, Princeton.
Scherer, F. & Ross, D. (1990) Industrial Market Structure and Economic Performance. Houghton Mifflin Company, Boston.
Schoeffler, S. Buzzell, R. and Heany, D. (1974) Impact of Strategic Planning on Profit Performance, Harvard Business Review, March–April, 1974.
Schumpeter, J. (1934) The Theory of Economic Development, Harvard University Press, Cambridge MA.
Schumpeter, J. (1939) The Business Cycles, McGraw-Hill, New York.
Schumpeter, J. (1942) Capitalism, Socialism and Democracy, McGraw-Hill, New York.
Schumpeter, J. (1994, 1954) History of economic analysis, Harvard University Press,
Schuman, M. & Himmelreich, C. (2011) How Germany Became the China of Europe. Time, Vol. 177/9, March, Cambridge MA.
Silver, D. (1985) Entrepreneurial Megabucks. The 100 Greatest Entrepreneurs of the Last 25 Years, John Wiley & Sons, New York.
Simon, H. (1969) The Sciences of the Artificial, MIT Press.
Simon, H. (2009) Hidden Champions of the 21st Century, Springer, New York.
Simon, H. (2014) Hidden Champions – Aufbruch nach Globalia, Campus Verlag, Frankfurt/ New York.
Sloan, A. (1963) My Work with General Motors. Doubleday, New York.
Smith, A. (1776) An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations, 1 Ed.). London: W. Strahan. Retrieved 2012-12-07., volume 2 via Google Books
Stigler, G. (1978) The Literature of Economics: The Case of the Kinked Oligopoly Demand Curve, Economic Inquiry 16.2, April, pp. 185-204.
Tellis, G. and Golder, P. (1996) First to Market, First to Fail: The Real causes of enduring market leadership, Sloan Management Review, vol. 37, no. 2, 1996.
Wang, Fei-Ling (1998) Institutions and Institutional Change in China: Premodernity and Modernization, New York, Palgrave Macmillan. Alon, Ilan and John McIntyre, eds. (2008) The Globalization of Chinese Enterprises, New York: Palgrave McMillan.
Weng, W. & Lin, W. (2014) Development Assessment and Strategy Planning in Cloud Computing Industry, International Journal of Electronic Commerce Studies 5.2 (2014): 257-266.
Venohr, B. & Meyer, K. (2007) The German Miracle Keeps Running: How Germany’s Hidden Champions Stay Ahead in the Global Economy. Working Papers.
Venohr, B. & Meyer, K. (2009) Uncommon Common Sense, Business Strategy Review, Volume 20, Issue 1, spring 2009, pp. 39-43.
Williamson, Oliver E. (1987) The Economic Institutions of Capitalism. Firms, Market and Rational Contracting, Free Pre¬ss, New York.
Williamson, O. (1990) The Firm as a Nexus of Treaties: An Introduction, in Aoki, M. et al. (eds.), The Firm as a Nexus of Treaties, Sage Publications, London, pp. 1-25.
Williamson, O. (1991) Strategizing, Economizing, and Economic Or¬ganization, Strategic management journal, Vol. 12, 75-94.
Vygotski, Lev (1982) Ajattelu ja kieli, Weilin+Göös, Espoo.
Väyrynen, Raimo (2001) Globalisaatiokritiikki ja kansalaisliikkeet, Gaudeamus.

Kirjoitus on 2. osa kaksiosaista artikkelia, joka on aikaisemmin julkaistu englanninkielisenä Euroopan Tieteiden ja Taiteiden Akatemian (European Academy of Science and Arts) julkaisussa Revisiting Values and Rights in a Digitalising World. Editors Juhani Laurinkari, Felix Unger and Zoltan Tefner. EASA 2019. Kirjaa on tilattavissa prof. Juhani Laurinkarilta (juhani.laurinkari (ät) uef.fi )

Kuva: Claudio Hirschberger on Unsplash.com