Onko isänmaallisuus enää mahdollista?
Millainen olisi ”hyvä isänmaa”? Miten ratkaistaan kysymys siitä, kuulutaanko suurempaan yksikköön vai käperrytäänkö omiin oloihin? Millaisiin ratkaisuihin Suomen historiassa on päädytty ja onko perinteisellä isänmaallisuudella enää tilaa globalisaation ja kansallismielisyyden paineiden keskellä?
Toukokuussa 2021 julkaistavassa uutuskirjassa Isänmaallisuus yhdentymisen ja kansallismielisyyden puristuksessa: Näkökulmia autonomian, itsenäistymisen ja EU-jäsenyyden ajan Suomeen (Ajatushautomo Kompassi ja Sallux 2021) VTT Jouko Jääskeläinen käy läpi suomalaisen isänmaallisuuskäsityksen eri vaiheita ja arvioi maamme tilanteita seitsemällä kriteerillä. Talous ja suhteet naapureihin ovat tärkeitä, mutta keskeistä on myös yhteisöllisyys, jota arvioidaan eri tekijöiden valossa.
Kun nationalistinen ajattelu 1800-luvulla Ruotsin vallan ajan jälkeen vahvistui, siihen kuului ajatus suomalaisuuden merkittävästä menneisyydestä. Ruotsinkielinen eliitti vahvisti suomen kielen ja isänmaallisuuden asemaa. Toisaalta 1800-luvun toisella puoliskolla suhde emämaa Venäjän kanssa toimi hyvin, ja talous kehittyi myönteisesti.
Suomi on joutunut kamppailemaan suurempaan liittymisen ja omalta pohjalta toimimisen välillä monessa vaiheessa. Venäjän sortotoimet vauhdittivat itsenäistymistä. ”Kristillis-isänmaallisella” itsenäisyysajattelulla oli merkittävä rooli Suomessa 1920-luvulla.
Liittyminen Euroopan unioniin toi itsenäisyyden kokemiseen omat mausteensa ja 2000-luvulla perinteisen isänmaallisuuden haastavat sekä globalismi eli yhdentyminen että kansallismielisyys. Onko mahdollista olla yhtä aikaa isänmaallisia, realisteja ja vieraanvaraisia? Tällaisiin kysymyksiin Jääskeläinen etsii kirjassa vastausta ja kuvaa lopuksi oman ihanteensa isänmaallisuuden toteutumisesta.
Isänmaallisuus yhdentymisen ja kansallismielisyyden puristuksessa julkaistaan toukokuussa 2021.
Kirja sisältää 220 sivua ja on kovakantinen.
Hinta 15 € + postikulu.
Ennakkotilaukset ja tiedustelut: tilaukset@kompassi.org tai p. 050 329 7708
Artikkelikuva: Joakim Honkasalo on Unsplash.com (Kuvan henkilö ei liity artikkeliin)
