Sisäilmakodittomuus – mitä se on?

Mari Pulkkinen, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Sisäilmakodittomuuden taustaa

Suomessa jopa 800 000 ihmistä altistuu päivittäin home- ja kosteusvaurioille (Sosiaali- ja terveysministeriö i.a.), ja merkittävä osa suomalaisista on kokenut saaneensa sisäilmasta oireita ja käyneensä lääkärissä asian takia (Pekkanen ym. 2018). Sisäilmasairaus ei ole kuitenkaan diagnoosi. Sisäilmassa voi olla useita terveyshaittoja (esim. mikrobit, kemikaalit, kuidut), jotka johtavat erilaisiin oireisiin.

Sairaan sisäilman vaikutukset ilmenevät eri ihmisillä hyvin erilaisina oireina, ja osa sairastuu erilaisiin fyysisiin sairauksiin, kuten astmaan. Ympäristöherkkyys määritellään tilaksi, joissa potilaat saavat erilaisia oireita ympäristöissä, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita, eivätkä oireita selitä tunnetut biolääketieteelliset mekanismit. Ympäristöherkkyyteen luokitellaan haju-, monikemikaali- ja sähköherkkyys (Käypä hoito 2017). Diagnoosien ja tilastoimattomuuden puute on johtanut kuitenkin siihen, että potilaiden todellista määrää ei tiedä kukaan. Potilaat jäävät siksi myös usein sosiaalietuuksien ulkopuolelle. Sisäilmasta sairastuminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi menetetyn terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn myötä.

Sisäilmaongelmat aiheuttavat myös asunnottomuutta. Asunnottomaksi määritellään tilastokeskuksen mukaan ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat sekä laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat. Myös vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa luetaan asunnottomiksi. Asunnottomiksi luetaan myös tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asustavat ja kiertelevät (Tilastokeskus i.a.). Asunnottomien tilastointia tehdään myös esimerkiksi Kelan tai eri yhdistysten kautta, mutta sisäilmaan liittyvien asunnottomien määrää ei ole tilastoitu. Sisäilmaongelmista johtuvien syiden ja seurausten takia tavalliset asunnottomille suunnatut palvelut eivät vastaa asiakkaiden tarpeita, ja näiden palvelujen kehittäminen on tulevaisuuden haaste.

Sisäilmakodittomuus tutkimuksen valossa

Diakonia-ammattikorkeakoulu selvitti keväällä 2020 sisäilmasta sairastuneiden tilannetta kyselyllä. Aineisto kerättiin Google Forms:iin tehdyllä kyselylomakkeella, ja kysely oli auki 9.1-15.2.2020 välisen ajan. Kysely jaettiin potilasjärjestöjen kautta ja sisäilmaan liittyvissä Facebook -ryhmissä. Kyselyyn vastaaminen perustui vapaaehtoisuuteen. Kyselyyn vastasi aukioloaikana 1139 vastaajaa, ja tässä tekstissä keskitytään kuvamaan asumiseen liittyviä tuloksia. Asumiseen liittyviä kysymyksiä oli viisi, ja niillä kartoitettiin asunnottomuuden kestoa kahdenkymmenen vuoden aikana sekä tällä hetkellä, asumismuotoa sekä asumisongelman syitä.

Kuviossa 1 kuvataan vastaajien kokemuksia asumisesta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kysymykseen vastasi 1130 vastaajaa. Vastaaja pystyi valitsemaan useamman eri vastausvaihtoehdon. Yli puolella vastaajista (n=557) ei ollut ollut asumisen kanssa ongelmia. Oireita kerros- tai rivitalossa oli saanut 412 vastaajaa, omakotitalossa 213 henkilöä. Lisäksi oireita oli tullut evakkopaikassa 157:lle vastaajalle. Yli 200 vastaajaa oli ollut muuttokierteessä, ja 73 ei ollut pystynyt etsimään asuntoa terveydentilansa takia. 121 vastaajaa kuvasi että hänellä on ollut asunto, mutta on voinut olla siellä vain ikkunat auki tai ollen esimerkiksi parvekkeella. Vastaajista 91 on kokenut asunnottomuutta.

Seuraavalla kysymyksellä selvitettiin vastaajan tämänhetkistä asumista. Kysymykseen vastasi 1136 vastaajaa, joista 75 %:lla (n=853) ei ollut tällä hetkellä ongelmia asumisen kanssa. Kuviossa 2 on esitetty ainoastaan ne vastaukset, joissa asumiseen liittyviä haasteita on kuvattu. Vastaaja pystyi valikoimaan myös tässä useamman eri vastausvaihtoehdon. 82 vastaajaa kuvasi asuvansa omassa kodissa apuvälineiden avulla, kuten hengityssuojaimien tai ilmanpuhdistimien kanssa. 64 vastaajaa pystyi olemaan asunnossaan vain osan aikaa vuorokaudesta terveydentilan takia. 52 vastaajaa asui omassa kodissa, mutta tilanne on taloudellisesti haastava, koska asunto ei täytä kriteereitä taloudelliseen tukeen tai on useamman asunnon loukussa. 28 vastaajaa majoittui sukulaisilla tai tuttavilla ja 21 vastaajaa kuvasi asumisongelman pirstaloineen perheen. 20 vastaajaa majoittui mökillä, 6 majoittuu teltassa tai ulkovarastossa ja 5 majoittuu omassa kodissa nukkuen parvekkeella tai teltassa. 11 vastaajaa oli rakentanut itselleen talon sisäilmaongelmien takia, ja 4 vastaajaa asui minimökissä. 9 vastaajaa oli evakossa ulkomailla. Sairaalassa tai asuntolassa majoittui 3 vastaajaa.

Muita asumiseen liittyviä ratkaisuja oli yli 100. Näissä avoimissa vastauksissa kuvattiin tämän hetken asumista ja lisättiin tietoja varsinaiseen vastaukseen liittyen. Esimerkkeinä avoimista vastauksista sisäilmaongelmainen vuokra-asunto, evakkoasunto, hirsivaunu tai perheestä erillään asuminen.

Asunnottomuuden kesto

Asunnottomuuden yhtäjaksoista kestoa selvitettiin omalla kysymyksellä, ja kysymykseen vastasi 1069 vastaajaa. Kuviossa 3 on esitetty tällä hetkellä asunnottomina olevien 33 vastaajan asunnottomuuden kestoa tällä hetkellä.

Asunnottomana oli ollut 0 – 1 kk 2 vastaajaa, 2 – 11kk asunnottomana oli ollut 7 vastaajaa ja 1 – 2 vuotta asunnottomana oli ollut 5 vastaajaa. 14 vastaajaa oli valikoinut vaihtoehdon asunnottomuuden kesto 3 – 5 vuotta. 6 – 10 vuotta asunnottomina oli ollut 5 vastaajaa.

Asunnottomuuden yhteenlaskettua kestoa viimeisen 20 vuoden aikana kysyttiin erillisenä kysymyksenä. Kysymykseen vastasi 1068 vastaajaa, joista 159 vastaajaa oli kokenut asunnottomuutta.

Viimeisen 20 vuoden aikana oli asunnottomuuden yhteenlaskettu kesto 0 – 1 kk 24 vastaajalla, 2-11kk 79 vastaajalla, 1 – 2 vuotta 25 vastaajalla ja 3 – 5 vuotta 20 vastaajalla. Asunnottomuuden kesto 6 – 10 vuotta oli 9 vastanneella ja yli 10 vuotta 2 vastaajalla.

Asumisongelmien syitä kartoittavaan kysymykseen vastasi 357 vastaajaa, ja syitä kuvataan kuviossa 5. Vastaaja pystyi valitsemaan useamman vastausvaihtoehdon.

Asumisongelmien suurin syy oli terveyden heikkeneminen sisäilmaongelmaisessa asunnossa, josta oli kärsinyt yli 270 ihmistä. Lähes 200:lle ihmiselle terveysongelmat aiheutti kodin ulkopuolinen sisäilmaan liittyvä tekijä esimerkiksi työpaikalla tai koulussa, joka vaikutti myös asumiseen. Muut ympäristöongelmat kuten naapurin tupakointi, tehdyt remontit tai hyönteismyrkytykset tai voimakas tukiasemasäteily johti 89 ihmisen asumisongelmiin. Terveyssyiden takia 26 vastaajaa ei ole kyennyt etsimään itselleen asuntoa, ja 82 vastaajaa ei ole löytänyt terveydelleen sopivaa asuntoa. Asunnon menettäminen eri syistä oli yhteensä kymmenien asumisongelmien taustalla. Syitä oli esimerkiksi taloudelliset ongelmat, fyysinen sairaus, avioero, terveyspulmat, oppilaitoksesta valmistuminen tai muutto.

Sisäilmasairaiden avun tarve

Vastaajilta kysyttiin palveluiden tarvetta monivalintakysymyksellä sekä avoimilla kysymyksillä sitä mistä he ovat saaneet apua ja mitä apua he tarvitsisivat. Palveluiden tarvetta koskevaan kysymykseen vastasi 1137 vastaajaa. 184 vastaajaa tarvitsisi sopivan asunnon tai asumispalvelua. Yli 300 vastaajan tarve oli sopivalle työlle, koululle tai päiväkodille. Suurin tarve oli tilannetta ymmärtävälle lääkärille, johon oli vastannut yli 550 vastaajaa. Tilannetta ymmärtävää terapeuttia tarvitsi 148 vastaajaa, esteettömiä kuljetuspalveluita 57 vastaajaa ja 37 vastaajaa koki tarvitsevansa avustajan. Toimeentulon tarve oli 190 vastaajalla ja apuvälineitä tarvitsi 80 vastaajaa. (Kuvio 6.)

Yhteenveto tutkimustuloksista

Sisäilmaan liittyviä asumisongelmia oli ollut isolla osalla vastaajista, ja asunnottomuuden haasteet ovat moninaiset. Puolet vastaajista koki oireilleensa asunnossaan, ja muuttokierre oli tuttu monelle vastaajalle. Asumisen ongelmia oli yritetty ratkaista erilaisilla apuvälineillä, ikkuna auki nukkumisella, tai nukkumisella asunnon ulkopuolella. Myös taloudelliset seikat liittyvät asunnottomuuden haasteisiin. Asunnottomuudesta oli kärsinyt yli 90 ihmistä, ja vastaajista asunnottomiksi luokitteli tällä hetkellä itsensä 33 vastaajaa. Asunnottomien ratkaisut ovat moninaiset, sukulaisten luona majoittumisesta ulkovarastoihin tai leikkimökkeihin. Sisäilmaan liittyvät ongelmat olivat myös pirstaloineet perheitä.
Suomessa on lukuisia ihmisiä, jotka ovat olleet asunnottomia jopa useita vuosia sisäilmasta johtuvien syiden takia, ja asunnottomuuden kesto yhteensä on suurempi kun tarkastelee pidempää aikajaksoa, mikä kuvaa ilmiön luonnetta. Suurin syy asumisongelmille on joko terveyden heikkeneminen asunnon sisäilmaongelmista tai kodin ulkopuolisten sisäilma- tai ympäristöön liittyvien ongelmien takia. Sisäilmaesteettömän asunnon löytäminen vaikeutuu joko terveyssyistä tai talouteen liittyvien asioiden takia. Sisäilman takia asumisongelmista kärsivien ihmisten tarve on niin asunnolle, työlle kun terveydenhuollon palveluille. Tarvitaan myös kuljetuspalveluita, avustajia, toimeentuloa ja apuvälineitä.

Mitä yhteiskuntamme tarvitsee?

Sisäilma-asunnottomuudelle ei ole olemassa olevaa virallista määritelmää. Tämä heijastuu myös tutkimustuloksista, sillä vastaaja ei välttämättä itse tulkitse olleensa asunnoton, jos asuu vaikka vanhempien luona. Vastaaja pystyi valikoimaan myös useamman eri vaihtoehdon osassa kysymyksistä, mikä vaikuttaa tulosten tulkintaan, mutta myös kuvastaa ilmiön moninaisuutta. Sisäilmaongelmien kanssa elävien tilanteet muuttuvat nopeasti, ja eri ratkaisuja tulee yrittää selvitäkseen arjesta. Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Valtion velvollisuus on edistää jokaisen oikeutta asuntoon, mutta sisäilmasta oireilevien kohdalla asiassa on haasteita, jotka poikkeavat tavallisesta asunnon hankinnasta. Sisäilmasta sairastuneiden määrän tilastointi on Suomessa myös puutteellista, ja tilanteeseen vaikuttaa myös sairastuneiden ihmisten koko ajan muuttuva tilanne. Tutkimukseen vastasi vain osa sisäilmakodittomista, ja todellista määrää voi vain edelleen arvailla.

Tulosten perusteella varmaa on kuitenkin se, että tilastoinnin ulkopuolella on ihmisiä, jotka asuvat teltassa, parvekkeella, usean asunnon loukussa tai erossa perheestään – jopa ilman toimeentuloa. Tilastoimattomuus ja asian tunnistamattomuus johtaa myös avun saamattomuuteen. Asunnottomat tulee pystyä löytämään, tunnistamaan ja heitä auttaa julkisten palveluiden puitteissa. Usean asunnon loukussa olevat ihmiset ovat myös taloudellisen avun tarpeessa. Sisäilmasta oireilu pirstaloi perheitä, ja taloudellisessa ahdingossa olevat eivät pysty hankkimaan itselleen sopivaa asuntoa. Ongelma on myös erilaiset tuet, joita ei myönnetä asuntoihin, jotka ovat liian suuria tai kalliita, vaikka ne muuten olisivat sopivia sairastuneille.

Tarvitaan asuntoja, jotka ovat esteettömiä sisäilmasta sairastuneille. Ihmisen oireillessa vaikka asuntojen hajusteellisille pesuaineille, on asunnon löytäminen vaikeaa, koska asuntonäyttöjä ei ole hajusteettomina. Myöskään asuntonäyttöihin meneminen ei onnistu useille ilman kuljetuspalvelua. Sisäilmaongelmaisessa asunnossa oireet eivät välttämättä tule kaikille heti, vaan tarvitaan asunnon koenukkumista. Tarvitaan uusia kokeiluja terveellisestä rakentamisesta, ja näiden asuntojen mahdollisuus myös ihmisille, joilla ei ole varallisuutta eikä tuloja.

Moni sisäilmakoditon ihminen on tilanteestaan traumatisoitunut, ja tuloksista kävi ilmi tilannetta ymmärtävän lääkärin ja terapeutin tarve. Tarvitaan palveluketjun luomista näiden ihmisten auttamiseksi. Koska ilmiön ymmärtäminen on vaikeaa myös auttajille, tarvitaan palvelujärjestelmään työntekijöitä joka sektorille, jotka ymmärtävät asian useat eri näkökulmat ja tuomat haasteet. Asunto on ihmisoikeus.

Mari Pulkkinen työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa terveysalan lehtorina ja opinto-ohjaajana.

LÄHTEET

Käypähoito 2017. Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas.
https://www.kaypahoito.fi/hoi50111

Pekkanen, J., Jousilahti, P. & Laatikainen, T. 2018. Sisäilmaan liitetty oireilu. Teoksessa: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö. Kosteus- ja homevauriot.
https://stm.fi/ymparistoterveys/kosteus-ja-homevauriot

Tilastokeskus. Asunnoton. https://www.stat.fi/meta/kas/asunnoton.html

Artikkelikuva: Lindsay Martin on Unsplash.com