Suomen haasteellinen pelipaikka EU:n puheenjohtajana

Vuosi 2019 alkoi Euroopan unionin osalta juuri niin mielenkiintoisesti kuin saattoi odottaa. Britannian parlamentti päätti 15.1. hylätä pääministeri Theresa Mayn neuvotteleman brexit-sopimusluonnoksen. Mutta onko brexit vasta alkusoittoa suuremmalle ravistelulle EU:n sisällä…? Tulossa on eurovaalit eikä talous- ja rahaliitoltakaan puutu haasteita. Italian hallitus on saanut pelattua komission kanssa aikaa. Unkari ja Puola, muiden muassa haastavat EU:n perusoikeudet, kuten oikeusvaltioperiaatteen.
Entä mitä tapahtuu EU:n ulkorajoilla? Yhteistyötä tarvittaisiin entistä enemmän…

Kompassi ajatushautomo ja Sallux järjestävät 23.2.2019 Helsingin yliopistolla seminaarin, jossa keskustellaan sekä Euroopan unionin sekä EMU:n tulevaisuutta. Mukana keskustelemassa on mm. Taneli Lahti (EK), Jaakko Kiander (Ilmarinen), Tuomas Malinen (HY) sekä Paul Mills (UK). Lue koko ohjelma täältä ja ilmoittaudu!

Brexit

”Tiedämme, mitä Britannia ei halua – enää pitäisi vain tietää, mitä he haluavat… ”

Brexitin toteutuminen on tätä kirjoittaessa vielä täysin auki. Varmaa on, että prosessilla on vaikutuksia koko Eurooppaan. Yksi oleellisista ongelmakohdista on Pohjois-Irlannin tilanne. Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille syntyisi EU:n ulkoraja. Brexit vaikuttaa Britanniassa asuviin EU-kansalaisiin ja myös elinkeinoelämään ja kauppasuhteisiin.

Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Taneli Lahti kirjoittaa brexitistä blogissaan : ”Mahdollisuuksia on tasan kolme. Hän (Theresa May) voi tuoda parlamentille saman sopimuksen uudestaan vähän ehostettuna. Hän voi myös todeta, että kaikki on jo yritetty, jäljellä on vain valmistautuminen lähtöön ilman sopimusta. Tai hän voi ehdottaa koko eron perumista.”

Kohtalokkaat eurovaalit?

EU-kriittiset ja osittain jopa EU:n purkamista ajavat poliittiset voimat ovat vahvistumassa sekä kansallisissa parlamenteissa, että Euroopan parlamentissa.
Taneli Lahti povaa Talouselämä -lehden haastattelussa, että ristiriitainen tilanne kulminoituu ensi toukokuun europarlamenttivaaleissa ja pahimmassa tapauksessa ”siitä syntyvässä kaaoksessa”.

Vaalien jälkeen Euroopan parlamentti valita itselleen puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja järjestäytyä. Lisäksi aletaan rakentaa uutta komissiota, jolle valitaan ensimmäisenä puheenjohtaja. Lisäksi pitäisi yrittää neuvotella uudet työohjelmat. Lahti arvioi, että suurin voittaja tulee olemaan oikea laita ja neljännes paikoista näyttäisi menevän ”Euroopan purkajille”, EU-kriittisille puolueille. Seuraava parlamentti on Lahden mukaan polarisoitunut ja pirstaloitunut.

Eurooppalaisten toimielinten lamaannus tarkoittaisi sitä, että EU:n budjetista sopiminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen ja lainsäädäntötyö heikkenee. ”Ei ole budjettia, ei toimintakykyistä komissiota tai parlamenttia ja hallitukset kiistelevät keskenään.”

Entä mitä Euroopan kansallismieliset puolueet tai Euroopassa niiden konsulttina hääräävä Steve Bannon lopulta tavoittelevat?

EMU:n (ja maailmantalouden) tulevaisuus

”Maailmantalous on menossa kohti kartoittamattomia vesiä”, toteaa HY:n taloustieteen dosentti Tuomas Malinen. EMU:lla on omat sisäiset haasteensa, mutta yllättäviä muutospaineita voi tulla jopa Kiinan suunnasta. Kenelläkään ei ole tietoa Kiinan todellisesta velasta. Vuoden 2016 lopussa BIS arvioi, että velan bkt-osuus ylitti 250 prosenttia. Kiinan talous heijastuu suoraan myös EU-alueelle. Toisaalta, Kiinan talouden ajautumista taantumaan on nyt povattu jo puolenkymmentä vuotta.

EKP:n (EU:n perussopimusten vastainen) elvytys pelasti euron vuonna 2009 alkaneessa kriisissä. Yhdistetty euro-, pankki- ja velkakriisi on nyt kestänyt kymmenen vuotta. Järjestelmän ovat pelastaneet Euroopan keskuspankin valtavat valtionlainojen ostot jälkimarkkinoilta.

”On paljon mahdollista, että euro hajoaa viiden vuoden kuluessa siitä, kun seuraava talouskriisi ensi vuoden aikana mahdollisesti alkaa”, toteaa Malinen Talouselämän haastattelussa.

Ovatko nämä skenaariot pelottelua vai jotain, mihin pitäisi varautua?

Tämä kaikki – ja paljon muuta Suomen puheenjohtajakaudella?

Suomen eduskuntapuolueet ovat yhteistyössä laatineet pitkän listan hienoja mahdollisia teemoja Suomen puheenjohtajakaudelle. On täysin mahdollista, että pj-kauden agendat menevät vielä moneen kertaan uusiksi ennen syksyä. Välissä on lisäksi myös Suomen vaalit ja hallituksen muodostaminen.

Suomen pj-kauteen kohdistuu suuria odotuksia, toisin kuin Romanian kauteen nyt keväällä. EU:n rahoituskehys- eli budjettineuvottelut pitäisi saada maaliin, komissio valittua ja tietenkin vietyä eteenpäin EU:n lukuisia konkreettisia kehittämishaasteita monella rintamalla (ulkosuhteet, ulkorajavalvonta, energiaunioni, ilmastonmuutoksen hillintä, ym.).

Varmaa on ainakin se, että Suomi on nyt historiallisella pelipaikalla EU:ssa.

Euroopan unioni perustettiin aikanaan talous- ja arvoyhteisöksi, takaamaan rauha maanosaamme. Visiossa talous- ja teknologia oli tarkoitettu palvelemaan tärkeämpiä päämääriä. Minkä ajatusten ja arvojen varassa EU:ta voisi viedä eteenpäin tästä solmusta? Löytyykö EU:lle jostain ulkoisesta uhkasta, kuten ilmastonmuutoksesta yhdistävä tekijä, vai repivätkö yhteisvaluutan haasteet tai kansallismieliset voimat EU:n entistä pahemmin rikki?

Pystyykö EU ja Suomi vastaamaan haasteeseen, vai jääkö Suomen pj-kauden motoksi ”après nous le déluge – meidän jälkeemme vedenpaisumus” ?

Näistä kaikista teemoista keskustelemme livenä Helsingin yliopistolla la 23.2. Mukana ovat myös em. jutussa lainatut Taneli Lahti (EK) ja Tuomas Malinen (HY) sekä Jaakko Kiander (Ilmarinen) ja Paul Mills (Jubilee Centre, ent IMF:n ja Bank of England’n työntekijä). Lue lisää tapahtumasta.